Marraskuu, ikuinen inhokkini, joka tänä vuonna teki ihan kunnon yllätykset, ja on ollut ehkä mukavin ja aikaansaavin kuukausi sitten, no, kesän. Koti on saatu siihen kuntoon, että täällä viihtyy vallan mainiosti, ensimmäinen etäkurssi hoidettu kunnialla läpi (uusintatentin se tosin vaati, mutta toisaalta, se ensimmäisen "epäonnistuminen" palautti viime kuukausina hukassa olleen rentouden omalla nurinkurisella tavallaan, ja nyt olen taas täysin onnellisesti ignoorannut kokonaan parin viikon päästä edessä olevan viiden nopan kirjatentin. Haha.) ja töissäkin menee ihan jees. Ehdin olla ja lukea, mutta sain myös aikaan asioita, sellaisiakin, joiden eteenpäin nytkäyttämistä on enemmän tai vähemmän odottanut keväästä saakka. Ihan hyvin, marraskuumanaajalta. Ja huomenna jo saakin avata joulukalenterin ensimmäisen luukun, voiton puolella siis ollaan. (Ai niin ja manaajista puheenollen, ollaan suunniteltu töissä lasten kanssa joulujuhlanäytelmää. Tai lapset ovat. Koska vaikka minä miten yritin, en saanut zombeja pois hahmokavalkadista. Joten kadonneen piparkakku-ukon arvoitus zombiemaassa, näin jouluista meidän esikoulussamme tänä vuonna, jihuu! Onneksi ollaan kuitenkin luettu tässä kuussa muun muassa Ronja Ryövärintytärtä sekä Onnelleita ja Anneleita, pysyy oma, selvästikin täysin satumaailma-ahdasmielinenkin pää joten kuten ruodussaan.)

Tuula-Liina Varis : Huvila (3.11.)
Johanna Sinisalo : Enkelten verta (11.11.)
Alice Munro : Karkulainen (27.11.)
Mutta sitten niistä ihan omista kirjoista, niitäkin sain luettua. 1451 sivua, viisi ylläolevaa kirjaa, elämäni ensimmäinen äänikirja. (Eikä luojan kiitos yhtään zombieta.) Parin kuukauden lukujumi saatiin selätettyä, ja Variksen Huvila oli siihen mitä mainioin teos. Enemmän tai vähemmän mainioita kaikki tässä kuussa luetut olivatkin, Säädyllinen ainesosakin, vaikka tuoreeltaan olikin valtaisa pettymys. En ehkä varsinaisesti lemppariksi sitä vieläkään sanoisi, mutta kun alkureaktiosta alkaa päästä jo yli, en täysin huonoksikaan. Kuukauden paras on ehdottomasti ollut Enkelten verta, ja vaikka ihan aitojen ja oikeiden kirjojen puolestapuhuja olen vaikka hamaan loppuun saakka, oli sen kuuntelu äänikirjana ihan virkistävä kokemus (vaikka kuuntelinkin koko kirjan 1,25x nopeudella, en kes-tä mi-ten hi-taas-ti se lu-ki-ja tuo-ta kir-jaa lu-ki. Olisin voinut kuunnella vieläkin nopeammalla, jos se ei olisi muuttunut jo vähän koomiseksi). Kuuntelin bussissa, aamulenkillä, kaupungilta kotiin kävellessä. Sängyssäkin, mutta kun kahdesti nukahdin ja jouduin kelailemaan vaikka miten kauan löytääkseni uuden kohdan, pitäydyin loppuajan ihan vain pystyasennossa. En nyt ihan heti uutta äänikirjaa aloittaisi, ja vaikka olen sitä mieltä, että Sinisalon kirja olisi toiminut vielä paremmin itseluettuna, voisin kokeilla toistekin napit korvilla kaunokirjallisuuden parissa viihtymistä. Ehdottomasti.

Nyt yritän sitten taas ottaa hieman vähemmän mallia koirastani Elvistä ja tarttua tuohon tulevaan tenttiin. Ihan vähän sivussa voi onneksi lukea Xingjianin kauniita novelleja, mutta jospa ainakin seuraavat kaksi viikkoa painottuisi kuitenkin hieman enemmän noihin tieteellisiin julkaisuihin ja opuksiin. Jouluna on pitkä loma, silloin on aikaa lukea. Ihan mitä vain.
Marraskuu meni täälläkin yllättävän kivuttomasti, vaikka onkin väsyttänyt kamalasti (en tahdo saada aamuisin itseäni millään ylös sängystä, kun on niin hämärää) ja vaikken ihan yltänyt asettamiini deadlineihin. Joulukuussa uusi yritys.
VastaaPoistaOlisi muuten kiva kokeilla äänikirjaa, joten kiitän vinkeistäsi (en ainakaan aio kuunnella sitä sängyssä!) Stressaa vain, että lukija onkin joku ärsyttävä, joten pitää ensin vähän tutkiskella, keiden äänistä on pidetty, ja jos aloittaisi sitten jonkun sellaisen lukemasta kirjasta :D
Sain itse kirjamessuilla tuon BookBeatin pariksi kuukaudeksi bloggaajana koekäyttöön, ja vaikka siellä onkin mun makuun hurjan suppea äänikirjavalikoima (löysin yhteensä kolme jotka voisin kuunnella.. :D), oli se aika helppo kynnys testata! Onneksi nuo kaksi muuta on eri lukijan, tuon ensimmäisen kokemuksen hidas tahti tosiaan meinasi saada raivostumaan, mutta yllättävän nopeasti siihen tottui, ja lopulta sen lukijan osasi tavallaan ignoorata kun keskittyi niin tarinaan! :)
PoistaMutta juu, täysin tuttu tunne tuo aamuheräämisten vaikeus, mutta jos oikein optimisti on, niin joulun jälkeen se valon määrä kääntyy taas kohti parempaa suuntaa, pikkuhiljaa, mutta kääntyy silti :D
Haha, kuulostaa loistavalta tuo teidän joulujuhlanäytelmä! :D
VastaaPoistaMinulle puolestaan tämä marraskuu on ollut elämäni rankin, enkä ole koskaan ollut ennen joulua yhtä väsynyt. Piristävää silti kuulla, että imenyt kaikkea energiaa myös muista. :) Lukemisistani minulla ei ole oikein mitään käsitystä, varmaan koulujuttuja ne ovat olleet... Lomaa kohti mennään siis täälläkin.
Tsemppiä opiskeluun ja valoa joulun odostukseen!
Onneksi sinullakin on loma edessä! Kyllä se kevättä kohti helpottaa, minulla helpotti ainakin opiskellessa aina! Yhtäkkiä valosta saakin hurjasti energiaa ja kun siihen opiskelijaelämään alkaa pikkuhiljaa myös tottua, ei ne syksytkään niin kamalia ole. Stressittömämpää aikaa sinnekin, pian se joululoma täällä jo on! :-*
PoistaMinä en ole lapsuuden jälkeen kokeillut äänikirjoja. Vähän tekisi mieli, mutta huonon kuulomuistin vuoksi on niin vaikea keskittyä kuuntelemaan pitkiä jaksoja kerrallaan ja usein musiikin kuuntelukin päättyy siihen, että ajattelen aivan omia juttujani ja huomaan joskus tunti levyn päättymisen jälkeen, ettei taustalla enää soi mitään... Pitäisi siis olla aika kiinnostava kirja.
VastaaPoistaMutta kiva, että sulla marraskuu on ollut noinkin hyvä. Itsellä oli muuten ihan jees, mutta sairastelun vuoksi suuri osa kuukaudesta meni kipeänä sängyn pohjalla. Ei hauskaa.
Minä ajattelin kans etten varmaan missään nimessä saisi kuunneltuun keskityttyä, mulla herpaantuu ilman visuaalista apua keskittyminen aina järjettömän nopeasti. Mutta yllättävän helppoa se alun jälkeen kuitenkin oli, paljon tosin menee juurikin hyvin kiinnostavan kirjan piikkiin!
PoistaMarraskuu oli hyvä, mutta vielä parempaa joulukuuta odotellessa, sinne Turkuun myös! :-*
Itse kuuntelen todella paljon äänikirjoja, mutta lähinnä työmatkoilla autoa ajaessa. Siinä keskittyminen on juuri sopivaa ja saa helposti päivässä edettyä kirjaa 1,5 h yhteensä. Sängyssä kuunnellessa käy juuri noin, sinne nukahtaa ja sitten saa kelailla! :)
VastaaPoistaTsempit joulun odotukseen, täällä kanssa marraskuu imenyt mehuja aikalailla kropasta.
Auto varmaan oliskin kätevä paikka äänikirjoille, jos sellaisen omistaisi. :) Tulisi mielekkyyttä pitkien matkojen ajamiseenkin aivan toisella tavalla! Levollisempaa joulukuuta sinnekin, kyllä se taas valon puolelle kääntyy :-*
PoistaOma marraskuuni oli kyllä melkoinen kieputus univelkoineen ja ihanan alkukuun lumen riemuineen, ja täytyy sanoa että onneksi on nyt joulukuu! Josko tämä taas tästä.
VastaaPoistaVarasin muuten kirjastosta tuon Sinisalon kirjan, sillä jäi sen verran kiehtomaan arviosi jälkeen se. Minullekin nuo äänikirjat ovat vähän hankala juttu, eikä oikeastaan ole sellaista tilannetta missä niitä voisi edes luontevasti kuunnella... Kyllä kirja on kirja :)
Ah, se luminen kausi oli IHANA. Koska ennenhän kaikki oli paljon paremmin, tietenkin, syytän näiden syksyjen vaikeudesta vähän myös Helsinkiä ja rannikkoilmastoa, Savossa kaikki oli ihanampaa kun lumet sai oikeasti maahan jo marraskuussa ja sitä kautta sitä valoakin kaikkein pimeimpään aikaan. Ja hei odotan suurella mielenkiinnolla mitä olet tuosta Sinisalon kirjasta mieltä, veikö sinutkin yhtä kovasti mukanaan! :)
PoistaVielä sen verran tulen tänne huutelemaan että blogissani on sulle pientä haastetta tarjolla :)
Poista