sunnuntai 3. joulukuuta 2017

LOKA- & MARRASKUUN LUETUT

Syksy on kyllä tänä vuonna jotenkin niin vaivihkaa muuttunut talveksi, syyskuun viimeisten päivien jälkeen onkin ihan kuin yhtäkkiä joulukuu. En tiedä liittyykö osittain siihen, että täällä Itä-Suomessa ylipäätään jo on lunta maassa, Helsingissä en sellaista ole tottunut odottamaan ennen tammikuuta. Ja siksi toisekseen, vaikka hurjan hyvin täällä Joensuussa olen viihtynyt, onhan tähän uudenlaiseen elämänvaiheeseen ollut hieman totutteluakin. Mutta kyllä, olen lukenut kirjoja, ihan ennätysmäisen määrän! Huomaa, että siinä missä pelkästään syyskuun aikana kävin neljä kurssia, on loka-joulukuulle hajaantunut niitä vain kolme. Ja kun on viimeiset neljä vuotta ollut todella kokopäiväisesti töissä, on näin kevyen tahdin parissa hurjan helppo harrastaa. Vaikkapa sitä lukemista.


L O K A K U U N  L U E T U T

L O K A K U U N  O S T E T U T
Elizabeth Kolbert : Kuudes sukupuutto - luonnon historia
John Williams : Bucher's Crossing

Nyt täytyy kyllä sanoa, että jos syksy on kadonnut huomaamatta, on jollain tapaa kadonnut myös lokakuu, tuntuu, etten muista lainkaan mitä silloin tein. Kirjoja olen näemmä lukenut, muistaakseni noista Uiden kotii'sta Depressiopäiväkirjoihin luin tai kuuntelin vielä viikon sisällä. Sitten tuli hieman pidempi lukustoppi. Lokakuun ehdoton suosikki näin jälkikäteen ajatellen on ollut tuo Roxane Gayn kirja, Kekkosen Suojaton oli hurjan kaunis myös. Muuten olen näemmä instagramin mukaan hengaillut lähinnä ulkona ja kerännyt syksyn lehtiä kuvausrekvisiitaksi. No, päivitin myös oman esittelysivuni tänne blogiin, lomailin enemmän kuin kävin yliopistolla, luulin saavani kaksi kirjatenttiä tehtyä, mutta lamaannuin Helsingissä ja tuijottelin lähinnä seiniä, istuin junassa varmaan yhteensä kokonaisen vuorokauden, tapasin enemmän helsinkiläisiä ystäviäni kuin siellä asuessani ja piipahdin sunnuntaina kirjamessuillakin. Ihan mukava kuukausihan se taisi olla, muistaakseni.


M A R R A S K U U N  L U E T U T

Lempi-inhokkikuukauteni marraskuu on tänä vuonna taas ollut yllättävänkin lempeä! Toki hieman olen joutunut haastamaan itseäni kvantitatiivisen tutkimuksen kakkoskurssilla, hauska huomata, miten haastavaa onkin taistella itsensä näin aikuisena opiskelemaan jotain sellaista, josta on kehittänyt itselleen aiemmin ehkä hieman tarpeettomastikin inhokkiaineen.

Kirjojakin tuli luettua muutama, ihan vähän meni kirjatenttikirjojen edelle kuitenkin lopulta tämä kaunokirjallisuus. Niin sanotusti puolustuksekseni kertoisin kuitenkin, että noista kahdestatoista kaksi (Iltasadut & Vihan ja inhon internet) oli vahvasti kuvitettuja kirjoja, Kytömäen kirja hyvin kevyt runoteos, Valas nimeltä Goliat sekä Viesti hyvin vahvasti jo aiempina kuukausina aloitettuja, ja Köyhän kansankin kuuntelin yhdeltä istumalta samalla kun pitkästä aikaa joogailin kotona. Ehdottomasti kuukauden mieleenpainuvin teos oli Restrepon Intohimon saari, siinä oli jotain niin koukuttavaa, että taidan sen vielä joskus omaksikin hankkia!

Nyt kun joulukuukin on päässyt jo vaihtumaan päälle, ei loppuvuodelle ole enää kummempia lukutavoitteita. Olen päässyt jo vuoden kokonaistavoitteeseeni lukemalla yhteensä 60 kirjaa, ja nyt lähinnä toivoisin, että saisin vaikkapa vielä kaksi Helmet-haasteeseen luettua. En tiedä lähdenkö siihen ensi vuonna mukaan lainkaan, tuntuu, että se nyt etenkin lopussa on ollut vähän rasite tällaiselle suorituskeskeiselle lukijalle. Eihän sitä niin missään nimessä tarvitsisi ottaa, mutta tuntuu, että toivoisin jonkin muun tekijän ensi vuonna ohjailevan lukemistani hieman enemmän. Tai ehkä otan sen sitten bingon kaltaisena sivujuttuna, tiedä häntä! Tavoitteena olisi kuitenkin nyt tästä eteenpäin keskittyä enemmän käännöskirjojen sekä klassikoiden lukemiseen, niille olen jo pitkään halunnut raivata enemmän lukuaikaa. Jospa nyt olisi sen hetki!

Mitäs te vielä tämän vuoden kirjoilta odotatte? 

8 kommenttia :

  1. Puuh, onneksi marraskuu on takana. Oli jotenkin ihan hirveä kuukausi. Pimeä ja synkkä. Vai olikohan se minun mieleni... Luettua kuitenkin tuli aika paljonkin, ja vielä olisi intoa loppuvuodellekin. Arvostelukappaleita olisi jokunen odottamassa vuoroaan, ja lisäksi haluaisin saada loppuun samaisen Helmet-haasteen (kaksi kohtaa uupuu enää) ja pari muuta lukuhaastetta (esim. Frau, Signora & Bibi -haasteeseen olisi kiva saada vielä muutama uusi kieli).

    Alkuaikoina en osallistunut lukuhaasteisiin ollenkaan, mutta sitten ne veivät mukanaan ja nykyäänhän olen aina kaikenmoisissa haasteissa mukana. Ei se haittaa, vaikka suoritusajatuksia joskus tuleekin, koska olen todennut niiden laajentavan lukumakuani oivallisesti. Ensi vuonna voisi kyllä pyytää vähemmän arvostelukappaleita, niin voisi lukea just mitä huvittaa milloinkin. Itsestähän sekin on kiinni tietysti.

    Iloista joulukuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla riippuu hurjasti haasteesta, esimerkiksi Ompun ensimmäinen novelli-haaste sai juurikin laajennettua omaa lukumakua, ja nautin siitä valtavasti! Olen ehkä vain sellainen, etten jaksa samoja juttuja kovin pitkään, siksi tämä vuosi tätä Helmet-haastettakin todennäköisesti ainakin tällä erää riittää minulle, ja siksi en saanut lähdettyä novellihaasteen jatko-osaankaan kunnolla mukaan, vaikka aikomus olikin.. :)

      Ja lempeämpää joulukuuta sinullekin, jospa se olisi jollain tapaa valoisampikin! <3 Tsemppiä Helmet-haasteen loppukirillekin, pitkällä olet sinäkin! :)

      Poista
  2. Koska niin monet vihaa marraskuuta ole opetellut sanomaan: marraskuu on poppista! No, ehkä ihan pikkasen vähemmän pimeyttä ja sadetta olisi voinut olla.

    Huomasin sun listoista, että olet blogannut Vihan ja inhon internetistä ja että Didionista ja Harrowerista on tulossa postaus. Toki muutkin, mutta erityisesti nämä postaukset kiinnnostavat. Tutkin niitä.

    Mulla on pari kirjaa vaille Helmet-haaste valmis. Sitä en ole kokenut suorituskeskeiseksi ja en ole kuin nyt vasta ihan lopussa edes suunnitellut, mitä siihen saisin sopimaan. Muutoin on loksahdellut paikalleen itsestään. Pyysin nyt syksyllä vain 2 arvostelukappaletta (runoja), vaikka oli useita kirjoja, joista teki mieli pyytää, mutta diggaan aika paljon sitä, että voi lukea milloin haluaa mitä haluaa. Arvostelukappaleiden kohdalla kun koen, että ne pitää lukea pikaisesti heti kun käteensä saa. Ehkä keväällä pyydän jotain, ehkä en. Ja jos pyydänkin, saattaa posti ne hävittää matkalla.

    Eilen piti aloittaa yhtä kirjaa omaa haastettani varten, mutta ei yhtään se kirja kutsunut, joten päätin, että antaa olla. Sain nimittäin kirjastosta Lydia Davisin novelleja ja voi että kun vaikuttavat lupaavilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elelen ilmeisesti jossain todella vaaleanpunaisessa utopiassa, sillä muistelen marraskuun olleen jotenkin erityisen valoisa. Ehkä se Joensuussa oli, tai ehkä se on vain tämä opiskelijaelämän vapaus, ja mahdollisuus olla päivittäin ylipäätään kotona tai ulkona sinä lyhyenä valoisana hetkenä.

      Ja aika sama fiilis ollut arvostelukappaleiden kanssa minullakin, olen yrittänyt pyytää nyt vain niitä, jotka varmasti saisin luettua. Harmittaa kun kaksikin kesällä pyydettyä ovat olleet sellaisia, jotka tökkivät, enkä niitä ole oikein saanut alkua pidemmälle. Ehkä panostan siis käännöskirjojen ja klassikoiden ohessa myös erityisesti kirjastoon!

      Ja ah, nappaan novellivinkin ylös, ja odotan että kirjoitat niistä lisää! Sain viimein Lucia Berlininkin kirjan käsiini, se olisi ensi viikolla tarkoitus aloitella! <3

      Poista
  3. Täällä aivan sama, että kuukaudet tuntuvat menneen ohi ihan huomaamatta. Mutta marraskuu ei kyllä ollut lempeä, tosi raskas vain.

    Olet lukenut ihanan paljon! Itse olen lukenut lähinnä lastenkirjoja töihin. Olisikin kiva ehtiä lukea vielä joku aikuisten kirja tässä ennen kuin vuosi vaihtuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti joulukuussa jo helpottaa sielläkin!<3 Ja lastenkirjoista saa ihanaa vastapainoa arjelle, siellä harvoin ihan samanlaiset möröt pyörii! Huomasinkin juuri, että olet Ronjasta kirjoitellut, pitää seuraavaksi mennä lukemaan se :)

      Poista
  4. Tämän ankean ja kamalan synkän syksyn ehkä ainoa valoisa puoli on ollut juurikin se, että on saanut hyvällä omalla tunnolla käpertyä sohvan nurkkaan teekupposen kera vaan lukemaan. Oma lukuhaaste on hyvällä mallilla vaan yhden keskeneräisen kirjan verran maaliviivasta ja joulu"lomaa" odottaa jo innolla että saa vaan lojua lukemassa muutaman päivän.

    Siskon tytön kanssa otettiin pikku lukuprojekti ja olen aina tavatessamme lukenut hänelle Muumien Taikurinhattua. Pieni taka-ajatus on, että josko saisi tartutettua lukukipinää pikkuiseen, jos tulevaisuudessa tämäkin neito viettäisi vähemmän aikaa päätteiden parissa ja löytäisi lukemisen maailman.
    Ja onhan se ihanaa kun tytteli käpertyy suosikki-tädin kainaloon ja kikattaa ääneen luetulle tarinalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaapa ihanalta! <3 Muumit toimii kyllä aina. Ja todella sitä joulua ja hengähdystaukoa odotellessa, ei ole pitkä matka enää sinnekään!

      Poista