KLASSIKKONAISET - MITÄ LUKEA JOKA PÄIVÄ ON NAISTENPÄIVÄ -KLASSIKKOHAASTEESEEN

Varsin usein naisten kirjoittamista klassikkokirjoista puhuttaessa esiin nousee tasan kaksi nimeä: Austen & Brontë. No, Brontëja toki on kolme ja Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon luettuani sanoisin, että varsin on vahvoilla perusteilla kaikki klassikkolistausten kärkipäässä. Mutta jos klassisesta kirjallisuudesta yleisemmin puhutaan, harvoin esim. miesten puolelta mainitaan vain Charles Dickens tai muita 1800-luvun janareita. Siksi, nyt muutama päivä Joka päivä on naistenpäivä -klassikkohaasteen julkaistuamme halusin itsekin syventää hieman monipuolisemmin itselleni sitä, mitä naisten kirjoittamat klassikkokirjat todellisuudessa ovat. Uppoiduin tähän puuhaan muutamaksi päiväksi, selasin internetin ja monet keskustelut varsin antautumuksella läpi ja keskustelin mielenkiintoisia keskusteluja ylipäätään klassikkouden määrittelemisestä. Koluttuani tarpeeksi sain nyt kasaan jonkinlaisen lukuvinkkilistan, niin itselleni kuin mahdollisesti joillekin muillekin. Linkin takaa löytyy omia arvioitani, muuten kirjat ovat minullekin pääsääntöisesti lukemattomia. Ja senkin vuoksi kategorioihin asettelu on karkeahkoa, joten jos bongaat selkeän virheen, huikkaa minulle niin korjaan sen! Mutta nyt asiaan, eli niihin kirjoihin.

M I T Ä  L U K E A ?

Klassikoiden klassikot

Louisa May Alcott : Pikku naisia
Jane Austen : muun muassa  Emma /
Järki ja tunteet / Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë : Kotiopettajattaren romaani / Syrjästäkatsojan tarina
Emily Brontë : Humiseva harju
Emily Dickinson : muun muassa Valitsee sielu seuransa * 
Margaret Mitchell : Tuulen viemää
L.M. Montgomery : Anna-sarja / Pieni runotyttö
George Sand : muun muassa Pikku Marie / Hiidenlampi *
Murasaki Shikibu : Genjin tarina *
Sei Shōnagon : Tyynynaluskirja *
Laura Ingalls Wilder : Pieni talo Preerialla



Kotimaisia

Anni Blomqvist : Myrskyluodon Maija *
Minna Canth : Hanna / Työmiehen vaimo / Köyhää kansaa
Saima Harmaja : Huhtikuu
Anna-Leena Härkönen : Häräntappoase
Anja Kauranen : Pelon maantiede / Sonja O. kävi täällä
Sisko Istamäki : Liian paksu perhoseksi *
Tove Jansson : Kesäkirja
Eeva Joenpelto : Vetää kaikista ovista / muu Lohja-sarja *
Maria Jotuni : Kun on tunteet / Huojuva talo
Leena Lander : Harjula-trilogia / Käsky *
Aino Kallas : Sudenmorsian
Leena Krohn : Tainaron *
Aila Meriluoto : mm. Lasimaalaus *
Sally Salminen : Katrina
Edith Södergran : Runoja
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Fredrika Runeberg : Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä
Marja-Liisa Vartio : Hänen olivat linnut *
Hella Wuolijoki : Niskavuoren naiset / muita näytelmiä *



Klassikoita Amerikasta

Maya Angelou : I Know Why the Caged Bird Sings
Djuna Barnes : Yömetsä
Louise Erdrich: Pyöreä talo *
Harper Lee : Kuin surmaisi satakielen
Toni Morrison : Minun kansani, minun rakkaani
Flannery O'Connor : Palava kehä *
Annie Proulx : Lyhyt kantama *
Susan Sontag : In America / Death Kit *
Alice Walker : Häivähdys purppuraa



Feministisiä klassikoita 

Margaret Atwood : Orjattaresi

Marilyn French : Naistenhuone
Erica Long: Lennä, uneksi
Sylvia Plath : Lasikellon alla / Ariel / Sanantuojat
Virginia Woolf : Mrs. Dalloway / Majakka / Oma huone

Klassikoita maailmalta

Djuna Barnes : Yömetsä
Pearl S. Buck : Hyvä maa *
Hélène Cixous : Medusan nauru ja muita ironisia kirjoituksia
Marguerite Duras : Hiroshima, rakastettuni / Rakastaja
Anne Frank : Nuoren tytön päiväkirja
Doris Lessing : Ihon alla
Clarise Lispector : Passio
Arundhati Roy : Joutavuuksien jumala
Françoise Sagan : Tervetuloa, ikävä *
Christa Wolf : Kassandra



Kauhua, dekkareita ja scifiä, eli genreklassikoita

Agatha Christien tuotanto
Patricia Highsmith: Ripley-sarja
Mary Shelley : Frankenstein
Daphne Du Maurier : Rebecca
Shirley Jackson : Linna on aina ollut kotimme
Ursula K. Le Guin : Pimeyden vasen käsi *



Lasten ja nuorten kirjallisuutta

Enid Blyton : Viisikko-sarja *
Sylvia Louise Engdahl : Lumotar *
Tove Jansson : Muumit
Kirsi Kunnas : Tiitiäisen satupuu
Marjatta Kurenniemi : Onneli ja Anneli -sarja / Kuinka Kum-Maa on kaikkialla *
Madeleine L'Engle: Hyppy ajassa *
Astrid Lindgren : Veljeni Leijonamieli / Ronja, ryövärintytär / Peppi Pitkätossut
Aili Somersalo : Mestaritontun seikkailut *



Klassikoita fiktion rajojen ulkopuolelta

Lila Abu-Ludhog : Do Muslim Women Need Saving?
Ruth Benedict : Kulttuurin muodot *
Judith Butler : Hankala sukupuoli
Rachel Carson : Äänetön kevät *
Simone de Beauvoir : Toinen sukupuoli
Mary Douglas : Purity and Danger *
Donna J. Haraway : A Cyborg Manifesto *
bell hooks : Ain't I a Woman? *
Audre Lorde : Sister Outsider
Margaret Mead - Coming of Age in Samoa *
Valerie Solanas : SCUM-manifesti *
Marilyn Strathern - Gender of the Gift *
Mary Wollstonecraft : Naisten oikeuksien puolustus *



Joko näitä saa sanoa klassikoiksi?

Joan Didion : Maagisen ajattelun aika
Ranya ElRamly : Auringon asema
Sirpa Kähkönen : Mustat morsiamet
Jhumpa Lahiri : Kaima
Rosa Liksom : Yhden yön pysäkki / Hytti nro 6 *
Ulla-Lena Lundberg : Jää *
Alice Munro : Hyvän naisen rakkaus
Sofi Oksanen : Puhdistus
J.K. Rowling : Harry Potter -sarja
Johanna Sinisalo : Ennen päivänlaskua ei voi *
Donna Tartt : Jumalat juhlivat öisin

Oma lista lukemattomista klassikoista alkaa näyttää jo hyvin vahvasti siltä, että tähän ei ihan seuraavat puoli vuotta riitä, mutta runsauden pula lienee vain positiivinen asia tässä yhteydessä. Ujo tavoitteeni tavoitteen alkuun oli kaksi kirjaa, mutta voisin yrittää nostaa sen kuuteen: yksi naisen kirjoittama klassikko kuukaudessa olisi ehkä vielä realistinen, nyt kun opintojen ohessa oikeasti on myös aikaa lukea.

Toki oman keskustelunsa tosiaan aikaan saa myös, jos lähtee pohtimaan miten klassikkoteos määritellään. Voiko viimeisen 10 vuoden sisällä julkaistua kirjaa vielä nimittää klassikoksi? Ja toisaalta, kaikki ihan vain vanha kirjallisuuskaan tuskin klassikkoasemaan vain iän myötä pääsee. Jos yleisesti heitetään, että peruste klassikkoasemalle löytyy merkityksellisyydestä sekä omalle aikakaudelleen että sen merkityksen siirtymistä myös myöhemmille lukijapolville, ollaan varmaan jo jonkinlaisten raamien sisällä. Seuraava kysymys on sitten toki, että mikä nyt on merkityksellistä, kenelle ja suhteessa mihin. Joten no, häilyväähän tämä on.

Tähän tuskin siis kukaan suoriltaan voi vastata, mutta ainakin oman haasteemme klassikkomääritelmä saa edelleen olla varsin rento, kunhan se pysyy tosiaan naisten kirjoittamien merkkiteosten sisällä. Klassikkokaanonia määritellessä kun törmää helposti myös valta-asetelmiin; kuten esimerkiksi Saara Turunen oivallisesti Sivuhenkilö-teoksessaan pohtii, klassikko on usein se, jota tarpeeksi usein peräkkäin klassikoksi kutsutaan. Aikojen saatossa tämä on suosinut hyvin paljon miesten kirjoittamaa kirjallisuutta, joten nyt lähinnä on aika ottaa tila takaisin haltuun. Naiset ovat kirjoittaneet lukuisia merkkiteoksia, klassikoita ja kulttikirjoja kautta aikojen, joten jos pystyt perustelemaan kirjavalintasi kuuluvan johonkin noihin luokkiin, se olkoon tässä haasteessa klassikko. Julkaisuaikakaudestaan riippumatta.

(Listan kokoamiseksi on käytetty apuna teidän kommenttejanne instagramissa/täällä/Twitterissä blogissa, keskustelua Ompun kanssa sekä tätä Saara Turusen Sivuhenkilö-kirjassa olevaa listaa uusista klassikoista. Tämä ei missään nimessä ole kattava saati ainoana oikeana totuutena esiintyvä lista, mutta antaa osviittaa mitä kaikkea haasteeseen voikaan lukea! Lisävinkkejä otetaan edelleen enemmän kuin mielellään kommenteissa vastaan. Haasteen lopuksi päivittelen listaan myös kaikki teidän lukemanne klassikot. *-merkityt kirjat on lisätty listaan julkaisun jälkeen erinäisten keskusteluiden/tämän postauksen kommenttien innoittamana!)