torstai 7. helmikuuta 2019

KOLMEN VUODEN PARHAAT

Siitä on kolme vuotta, kun julkaisin tässä blogissa ihan ensimmäisen postauksen. Olin ollut kirjoittelematta mihinkään päälle vuoden, ja ikävä oli taas iskenyt. Luin paljon, mutta lukemisesta tuntui puuttuvan jotain, kun kokemuksistaan ei päässyt jakamaan ajatuksia. Pelkkä Goodreads ei enää riittänyt, joten siksi kirjablogi.

Kolmeen vuoteen on mahtunut paljon. Olen työskennellyt kahden eri esikouluryhmän kanssa, ja  hakenut kouluun kolmesti, päässyt kahdesti. Olen jäänyt opintovapaalle, tehnyt kahteen vuoteen melkein kokonaisen tutkinnon verran opintoja, innostunut uudesta ja löytänyt paikkani akateemisessa maailmassa, tai ainakin sen reunamilta. Löytänyt uusia tieteenaloja ja asioita itsestäni, asunut ensimmäistä kertaa elämässäni yli kolme kuukautta yksin ja todella nauttinut siitä. Lukenut enemmän kuin koskaan aiemmin, niin koulukirjoja kuin vapaa-ajan valinnaisia teoksia. 242 yhteensä. Omavalintaista kirjaa siis. Olen kirjoittanutkin kahta vaille kaikista, vasta lähiaikoina olen alkanut ajatella, että jokaisesta ei tarvitse. Mutta kaikki ne joista olen kirjoittanut, on sanottavaa tähän asti löytynyt. Joistain vähemmän ja joistain niin paljon, että asiaan on palattu vuodenkin päästä.

Blogini alkupuolella julkaisin myös postauksen elämäni 12 tärkeimmästä kirjasta. Moni kirjoista on lähivuosien lisääntyneen lukemisen takia ehkä listalla paikkansa jo menettäneitä, mutta on siellä ikuisuuslemppareitakin: Jansson, Lindgren, Westö & Linna. Mutta koska  olen tosiaan blogini aikana lukenut enemmän kirjoija kuin ehkä aiemman elämäni aikana yhteensä, ajattelin koota tähän nyt viimeisen kolmen vuoden lempikirjat. Sellaiset henkilökohtaisesti tärkeimmät, jotka ovat tavalla tai toisella jääneet mieleen toivottavasti koko loppuelämäkseni.



E L Ä M Ä N I   K I R J A T  ,  O S A  I I


01 Tove Jansson : Reilua peliä, Kesäkirja & Kuvanveistäjän tytär En tiedä tuleeko tässä vaiheessa enää kenellekään yllätykseni rakkauteni Janssonia kohtaan, mutta se tuskin estää minua nostamasta näitä kirjoja listani ensimmäiseksi - olenhan uskaltanut vasta viimeisen kolmen vuoden sisällä ylipäätään aloittaa Janssonin aikuisille suunnatun tuotannon lukemisen. En yksinkertaisesti osaa valita näistä vain yhtä, joten jakakoot ensimmäisen sijan kaikki kolme minulle henkilökohtaisesti tärkeintä Tove Janssonin kirjaa.

02 Maggie Nelson : Argonautit Nelsonin tapa käyttää kieltä, tieteellisiä ajattelijoita ja omia kokemuksia muodostavat yhdessä sellaisen paketin, etten tiedä olenko koskaan lukenut mitään näin hienoa ja henkilökohtaisesti osuvaa. Kirja on täynnä hiirenkorvia, lauseita, jotka haluaisin kirjoittaa ylös muualle, mutta lopulta tulisin todennäköisesti jäljentäneeksi vain koko kirjan uudelleen.

03 Pajtim Statovci : Tiranan sydän Sain tämän kirjan siskoltani joululahjaksi silloin kun minulle vielä pystyi helpohkosti kirjoja joululahjaksi ostamaan - eli kun en ollut jo lukenut kaikkea, mikä juuri oli julkaistu. Tämä teos oli upea, monitasoinen ja se räjäytti jollain tapaa käsitykseni kotimaisesta kirjallisuudesta. Hieno, tarkkapiirtoinen teos, jonka uudelleenlukemista olen suunnitellut jo viimeiset kaksi vuotta. Kirjoittaisipa Statovci vielä lisää romaaneja. 

04 Rachel Cusk : Ääriviivat Tämä kuuluu jollain tapaa samaan sarjaan kuin Nelsonin Argonautit. Nämä molemmat muuttivat käsitykseni kirjallisuudesta, laajensivat sitä ja aiheuttivat pidäkkeetöntä hehkutusta. Tärkeä kirja, jonka merkitys ei ihan lähiaikoina tule heikkenemään. 

05 John Williams : Stoner & Butcher's Crossing Sekä Stoner että Butcher's Crossing olivat kumpikin paperilla sellaisia kirjoja, joista en olisi uskonut pitäväni näin paljon. Stoner kuitenkin hurmasi täysin, mutta jostain syystä tunnelmallinen, biisoninlöyhkäinen ja omintakeinen Butcher's Crossing vieläkin enemmän. Onni on, että nämä hienot teokset löydettiin uudelleen, ja vieläpä suomenettiinkin, upeita kirjoja kaikki. Myös visuaalisesti, pidän hurjasti näiden suomalaisten painosten ulkonäöstä. Ja onneksi ne kaikki omasta hyllystä jo löytyvätkin.

06 Elena Ferrante : Hylkäämisen päivät Vaikka Napoli-sarja onkin maagisen upea, yksittäisenä teoksena Hylkäämisen päivät nousee jopa sen edelle. Kiihkeä, voimakastunteinen teos käsittelee kiellettyjä ja häpeää tuottavia tunteita niin voimallisesti, ettei siihen kovin moni muu kirja ole kyennyt. Raadollinen ja silti lohdullinen erotarina on upea, upeinta mitä Ferrante on kirjoittanut. Olen useampaan otteeseen lainannut tämän "puolisokirjan", Domenico Starnonen Solmut, mutten ole kyennyt lukemaan sitä. En edes halua tähän kirjaan toista näkökulmaa, en loogisempaa ja moniulotteisempaa. Rakastan tämän maailmaa niin paljon, että ehkä vain totean Starnonen olevan muille kuin minulle. 

07 Roxane Gay : Bad Feminist Bad Feminist oli minulle jonkinlainen portti feminismin maailmaan, sanoja asioille, jotka olivat jo aiemmin painaneet, mutteivät vielä saaneet selkeää muotoaan. En tiedä mitä mieltä olisin näistä nyt, enemmän jo perehtyneenä, hurjasti lisää lukeneena ja opiskelleena, mutta paikkansa suunnannäyttäjänä tämä teos minulle silti toimii. Muistuttaa, että paskakin feministi on parempi kuin ei feministi ollenkaan. Ja miksi kaiken pitäisi aina olla ensisijaisesti intersektionaalista, ei vain valkoista oman asian ajamista.

08 Liv Strömquist : Prinssi Charlesin tunne Strömquist ylipäätään aiheutti hillitöntä fanitusta sarjakuvateoksillaan viime keväänä, mutta jostain syystä suurimmaksi jäi mieleen tämä, jonka heti luettua koin etäisimmäksi. Ehkä se oli näistä kolmesta tähän asti suomennetuista kuitenkin se, joka ajoi minut eniten pois mukavuusalueeltani, haastoi omiakin pinttyneitä, normatiivisia ajatusketjuja ja sai oikeasti näkemään asioita uudesta näkökulmasta. 

09 Toni Morrison : Luoja lasta auttakoon Lähes kolme vuotta sitten luettu Morrisonin teos on jostain määrittelemättömästä syystä kasvanut mielessä suureksi ja hienoksi lukukokemukseksi, joka tekisi mieli lukea vielä uudelleenkin. Kirjan symboliikka oli kaunista, ja se johdatti minut myöhemmin myös Minun kansani, minun rakkaani -teoksen äärelle, joka on äärimmäisen upea romaani sekin. 

10 Elin Willows : Sisämaa Sisämaa on upean tiivis kuvaus käpertyneestä yhteisöstä, ulkopuolisuudesta ja hiljaisesta pään sisäisestä maailmasta. Katkelmanomaisuus on ilmavaa ja kerronta kaunista, tämä todella hurmasi.

11 Susinukke Kosola : Avaruuskissojen leikkikalu Runoja! Listallani! Ja se on täysin Susinukke Kosolan ansiota. Tai jos aivan tarkkoja ollaan, Katrin ansiota, sillä hänen kauttaan Kosolan runot ylipäätään löysin. Tämä kokoelma oli hieno, ihon alle menevä, monitahoinen, sekapäinen ja kaunis. Olen kirjoittanut puolet kyseisen teoksen runoista päiväkirjani sivuille, helpompi vaiva olisi ollut vain ostaa teos omaksi. Hieno kirja, hieno portti nykyrunouden maailmaan. 

12 Hanya Yanagihara : Pieni elämä Pieni elämä on kaikkea muuta kuin pientä, se on suurta, liioiteltua ja tarkoituksella jopa hieman yli menevää. Se on hieno ja monitahoinen teos, romaani, johon upottuaan tunnelmaa ei herkästi pääse unohtamaan. Tietynlainen kulttiteos, jota veikkaisin luettavan vuodesta toiseen. Todennäköisesti itsekin vielä siihen tartun joskus uudelleen.

Löytyykö yhteisiä lemppareita? 

Ja mitähän kaikkea edessä on seuraavan kolmen lukuvuoden aikana, sitä odotellessa. Kiitos tähän astisista, jokainen kommentti ja yhteydenotto on lämmittänyt. Se tässä kirjabloggaamisessa on parasta, olla osa yhteisöä. Lämminhenkistä ja vastaanottavaa, sitä tämä parhaimmillaan on. 

18 kommenttia :

  1. Löytyi monta samaa (Williams, Cusk, Ferrante) ja monta to-read-listalla odottavaa (Willows, Statovci, Nelson). Kiva saada vuoden parhaiden ohella välillä näitä moneksi vuodeksi vaikutuksen tehneitä listattuna. Yllätyin, kun nostit Statovcilta tuon kakkoskirjan. Yleensä Statovcia lukeneet hehkuttavat sitä ensimmäistä. Itse en ole lukenut kumpaakaan, mutta sinä siis suosittelisit enemmän Tiranan sydäntä?
    Oma "kymmenen rakkainta" listani on muuten tällainen (tein sen osana Facebook-haastetta viime vuoden lopulla)
    Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta
    Ulla-Lena Lundberg: Jää
    Narumi Kakinouchi: Vampire princess Miyu
    John Williams: Butcher's crossing
    A. S. Byatt: Lasten kirja
    Ursula Le Guin: The birthday of the world (tai melkein mikä vain tältä rouvalta)
    Jhumpa Lahiri: Tämä siunattu koti
    Donna Tartt: Tikli
    Yuval Harari: Sapiens, ihmisen lyhyt historia
    N. K. Jemisin: The Fifth Season

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno lista sinullakin! Tuon jo itsekin listaamani Williamsin lisäksi olen näistä sinun kirjoistasi lukenut vain Jään, Sapiens taas on ollut kesken jo kohta kolme vuotta, heh. Ishiguroa ja Lahiria on jo pitkään pitänyt minunkin lukea lisää!

      Ja luin itse Statovcilta sattumalta ensin tuon Tiranan sydämen, liekö sekin vaikuttanut siihen, että tuntui näistä kahdesta vahvemmalta ja hienommalta. Suosittelen ihan ehdottomasti kumpaakin, Kissani Jugoslavia on myös hurjan hieno kirja, tämä vain itselle henkilökohtaisesti tärkeämpi. :)

      Poista
  2. Kuvanveistäjän tytär ja Pieni elämä ovat mahtavia! Kesäkirjakin on tullut luettua. Noita muita listallasi oleva en ole lukenut. Eniten niistä kiinnostavat Bad feminist ja Luoja lasta auttakoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumpaakin suosittelen lämpimästi, Roxane Gayta etenkin. :)

      Poista
  3. Ferrante ja Jansson on kyllä omia lemppareita myös. Kesäkirjasta lähti isompi herätys Janssonin muulle tuotannolle kun siihen saakka olin tahkonut läpi pitkälti vain muumeja (jotka edelleen on isoja suosikkeja). Muiden listattujen kirjojen suhteen on isoja aukkoja, mutta onhan tässä päiviä tänäkin vuonna uusiin lukuelämyksiin.

    Kiitos muuten blogista, se on ainakin minulle avannut aivan uusia maailmoja lukemisen suhteen ja tuonut siihen aivan uuden intohimon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, tuo on ehdottomasti parasta palautetta mitä kirjabloggaamisesta voi saada! :) Ihania lukuhetkiä ja upeita kirjakokemuksia toivon sinulle jatkoonkin, vaikkapa blogeista bongattuina! ♥

      Poista
  4. Bongasin aikoinaan John Williamsin Stonerin sun blogista ja siitä tuli suorilla yksi mun lempikirjoista. Tänä vuonna luin myös Butcher’s Crossingin, joka, kuten sanoit, vaikuttaa paperilla sellaiselta minkä parissa en ikinä viihtyisi, mutta jokin Williamsin tarinankerronnassa saa rakastumaan. Ainoa asia mikä ärsyttää on se, etten ole onnistunut löytämään Stoneria kovakantisena omaan kirjahyllyyn :D

    Täältä blogista oon myös löytänyt monia ihania, mielenkiintoisia ja omia lukutottumuksia laajentavia kirjoja ja kirjailijoita, esim. Jeffrey Eugenidesin Middlesex, Alice Munro ja Haruki Murakami. Ylipäätään luet sentyylisiä kirjoja, jotka kolahtaa minuunkin. Seuraavaksi tarvitsee ehdottomasti lukea tuo Bad Feminist, ja se Täällä en pyydä enää anteeksi. Edellistä kommenttia toistaen, kiitos blogista, se on tuonut minutkin uskomattomien lukukokemusten äärelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Ymmärrän ärsytyksesi, minullakin meni yllättävän kauan löytää omani! Jonkun pikkukaupungin (Varkauden?) Suomalaisesta sen kuitenkin lopulta löysin, ja olenpa siihen ainakin kerran jossain divarissakin sen jälkeen törmännyt, joten jospa sullekin vielä vastaan se tulisi!

      Ja aivan ihana kuulla, tuntuu aina hienolta että omista lukukokemuksista on muillekin iloa. ♥ Munro jostain syystä tältä listalta jäikin pois, ehkä siksi että taisin lukea ensimmäiset juuri ennen blogin perustamista? Ja Murakami olisi ehdottomasti ollut mukana myös, ellen olisi edelleen jonkinlaisessa yliannostustilassa 1Q84:n jäljiltä, hahah. :D

      Poista
  5. Kiva postaus. Tuttuja kirjoja löytyy listaltasi. Pidin hyvin, hyvin paljon Williamsin molemmista sekä Morrisonin kirjasta Luoja lasta auttakoon. Myös Tiranan sydän oli mieluista luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että yhteisiäkin lempikirjoja listaltani siis löytyi. :)

      Poista
  6. Tuntuu kuin olisit kirjablogannut jo kauemminkin! Kiitos blogistasi, täällä on aina ihana vierailla ♥

    Elämänsä kirjoja on aina yhtä kutkuttava miettiä. Minun listalleni päätyisivät näistä luultavasti John Williamsin Stoner, Elin Willowsin Sisämaa ja ehkä Pajtim Statovcin Tiranan sydän, vaikka se taitaisi vaatia vielä uudelleenluvun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, ihana kuulla. ♥

      Tiranan sydän tosiaan täytyisi itsekin lukea uudestaan, se todennäköisesti antaisi kirjasta vielä hurjasti enemmän kuin yksi ainoa lukukerta!

      Poista
  7. Myöhästyneet onnittelut kolmen vuoden rajapyykistä! Ja kirjoitteluinnostusta myös tuleville vuosille. :) Ferranten Hylkäämisen päivät on hieno kirja, jotenkin raastava ja silti siinä on kieroa huumoria. Aivan toisenlainen kuin Napoli-sarja, joka toki sekin on upea omalla tavallaan. Pieni elämä odottelee minulla hyllyssä. Jos vaikka kesällä ehtisin sen pariin... odottelen kyllä mielenkiinnolla, miten se minuun iskee, sen verran huimia kommentteja kirjasta on saanut lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja Hylkäämisen päivät on kyllä aivan omanlaisensa, tunnistettavaa Ferrantea, mutta silti kaukana juurikin Napoli-sarjasta (joka olisi ehdottomasti toki myös tällä listalla, ellei Hylkäämisen päiviä olisi)! Ja Pieni elämä on tuntunut pysyvän tasaisesti ihmisten lukulistoilla, se on hienoa! Monen romaanin elinkaari jää nykyään harmillisen lyhyeksi, joten ilahduttaa aina kun joku kirja näkyy blogeissa useamman vuoden putkeen. :)

      Poista
  8. Oi, nyt on hyviä kirjoja! Olen itse rakastanut KAIKKIA listaamiasi kirjoja paitsi niitä, joita en ole vielä lukenut (ja lukemattomia on vain kolme: Tiranan sydän, Sisämaa ja Prinssi Charlesin tunne). Hmm, pitänee lukea siis nuo loputkin. :D

    Sulla on hyvä maku!

    Onnea kolmesta kirjabloggausvuodesta! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että noista lukemattomista myös pitäisit, Sisämaasta varsinkin!

      Ja kiitos, tämä on ollut hurjan mukavaa jo siitäkin lämpimästä syystä, miten ihanasti tämä kirjabloggaajaporukka on ottanut uudemmatkin vastaan. ♥

      Poista
  9. Onnea, myöhässä! Blogeillamme on näköjään sama syntymäpäivä, omani on vain nyt hmm kahdeksan vuotta vanha?

    Listaltasi olen lukenut suurimman osan. Tosin Sisämaa jäi kesken, kun en silloin kyennyt keskittymään. Kirjassa ei siis sinänsä ollut vikaa. Pieni elämä on kuitenkin minullekin yksi elämäni kirjoja, samoin Stoner, Janssonin kirjat ja Prinssi Charlesin tunteet kolahteli kovaa. Bad Feminist ei jostain syystä niin paljon, vaikka todella tärkeä onkin. Agronautit on myös huikea, mutta ei elämäni kirja - mikä on hassua, koska sehän käsittelee kaikkea sellaista, jota itse mietin jatkuvasti!!!

    Hyviä kirjoja! Voisi joskus itsekin yrittää uskaltaa koota jonkun elämän kirjat -listan, ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja onnea omallesikin siis, ihanan pitkään olet sinäkin jo kirjoista kirjoitellut!

      Ja olisikin mielenkiintoista lukea myös muiden vastaavia listoja, joten tee ihmeessä! :) Joskus tosiaan menee niin, että sellaiset kirjat, joiden paperilla kuvittelisi olevan täydellisiä, eivät sitä olekaan, ja sitten taas aivan yllättävät teokset (kuten itselläni Butcher's Crossing) taas nousevat aivan maagisiksi. :)

      Poista