Tähän asti tänä vuonna olen lukenut 37 kirjaa, joista on...
15 suomalaisten kirjoittamia
31 pelkästään naisen/naiseksi oletettavien kirjailijoiden kirjoittamia
28 kirjailijalta, jolta en ole aiemmin lukenut mitään
11 keskenään erimaalaisen kirjailijan kirjoittamaa
22 kirjaa vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan
1 sarjakuvakokoelma
2 runoteoksia
4 YA- eli nuortenkirjallisuutta
6 tietokirjaa
1 maailmanvalloitushaasteeseen sopiva kirja
5 Joka päivä on naisten päivä -klassikkohaasteeseen sopivaa kirjaa
36 Helmet-haasteeseen sopivaa kirjaa
1 yhdessä päivässä luettu kirja
5 yli kaksi viikkoa lukuaikaa vaatinutta kirjaa
2 omasta hyllystä
11 arvostelukappaletta
24 kirjastolainaa
6 julkaistu alunperin ennen 2000-lukua
17 julkaistu tänä vuonna
4 kirjaa, joissa on yli 400 sivua
8 kirjaa, joissa on alle 200 sivua
279-sivuisia kirjoja keskimäärin
2 yhden tähden kirjaa
2 viiden tähden kirjaa
2 kirja kesken juuri nyt
ja
ja
4 parasta kirjaa ovat olleet
On taas tullut luettua! Lukutahti on hieman viimevuotisesta rauhoittunut, ja nyt se tuntuukin enemmän omalta, sellaiselta, että kirjat jää vahvemmin mieleen. Oma hylly nyt näemmä tänä vuonna on tosin tullut laiminlyödyksi oikein urakalla, en tosiaan ole lukenut omia kirjojani kuin vaivaiset kaksi. Osin tuo toki selittyy sillä, että ylipäätään ostan hurjan vähän kirjoja itselle enää nykyään, ja oman hyllyn parhaimmat helmet on luettu ja epämääräisimmät hyllynlämmittäjät siirretty takaisin kierrätyskeskuksiin. Mutta kyllä sieltä nyt vähän enemmän voisi lukuun kirjoja kyllä päästä, näistä tämänvuotisista oman hyllyn himotuimmistakin on vasta yksi tullut luettua. No, selkeästi eniten luen edelleen kirjastolainoja, joten ei se nyt kovin huono lukutapa sekään ole.
Lisäksi olen lukenut myös yllättävän tasaisesti: vain kaksi kirjaa ovat saaneet yhden tähden, mutta toisaalta vain kaksi ovat saavuttaneet täydet pisteet. Toisaalta jälkikäteen ajatellen tuon Zadie Smithin voisi jopa viiteen nostaa, sen verran runsaasti se on vielä kaksi kuukautta lukukokemuksen jälkeenkin herättänyt ajatuksia ja lämpimiä tunteita.
Loppuvuodelle en ole asettanut juurikaan lukutavoitteita, Helmet-haastetta suoritan bingomaisesti, joten tulee täyteen jos tulee. Naisten kirjoittamia klassikoita taas tuli ahmittua lähinnä alkuvuodesta, nyt toiselle kierrokselle luotsaamaamme Joka päivä on naisten päivä -klassikkohaasteeseen olen lukenut vasta yhden kirjan. En varsinaisesti koe yliannostuneeni, mutta pitkän "vakavamman" kirjaputken jälkeen olen kevään ja alkukesän nauttinut mahdollisimman kevyestä ja helposta kirjallisuudesta, ja sekin on ollut ihanaa. Eiköhän klassikoiden aika taas koita uudelleen syksyllä. Tai milloin ikinä tuon gradun saankaan palautettua.
Lukeminen on ylipäätään sujunut hurjan hyvin hurjan pitkään, ja ehkä syy on juuri siinä vapaudessa, että lukee tasan sitä mitä tahtoo, eikä kehitä haasteista sun muista itselleen lukuvelvotteita. Olen lopettanut tässä puolen vuoden aikana aika monta kirjaa keskenkin, ja sekin on täysin ok. En halua tuhlata aikaa epäsopivalta tuntuvaan kirjaan, kun maailman on niin täynnä löytämättömiä ja sopiviakin. Ehkäpä niitä viiden tähden kirjojakin tulee tällä lukutavalla vielä tänä vuonna muutamia listoille lisää. Sitä erityisesti toivoisin, äärimmäistä vaikuttumista ja jalat alta -meningillä rakastumista. Se lukemisessa onkin kaikkein parasta.
edellisvuosien
puolivuosikatsaukset:
