tiistai 16. toukokuuta 2017

10 OMAN HYLLYN HIMOTUINTA (JA NE VIIME VUODELTA UNOHTUNEET)


Katrilla oli blogissaan vuosi sitten maailman loistavin lukulistauskonsepti: listata 10 kirjaa, joiden lukemista omasta hyllystä eniten odotti ja sitten unohtaa koko lista aivan tyystin ja palata myöhemmin sen pariin ihmettelemään tuliko sieltä sitten mitään luettua. Tein tuon listan itsekin vuosi sitten, tarkemmin sitä voi kurkkailla täältä, mutta listaanpa tähän allekin vielä nuo kirjat ja sen, sainko niitä luettua:

01. Riikka Pelo : Jokapäiväinen elämämme
02. Jussi Valtonen : He eivät tiedä mitä tekevät
05. Vladimir Nabokov : Lolita
06. Elina Hirvonen : Että hän muistaisi saman
07. Rafik Scham : Damaskoksen rakastavaiset
08. Alice Munro : Viha, ystävyys, rakkaus
09. Ulla-Lena Lundberg : Jää
10. Juha Itkonen : Anna minun rakastaa enemmän

Että ihan 2/10 tuli luettua, johan on. Lundberg, Valtonen & Itkonen ovat kyllä sellaisia ikuisia hyllynlämmittäjiä, ettei tosikaan, mutta olisihan tämä tosiaan hieman vahvemmin voinut mennä. Nummen Karkkipäivästäkään en edes ihan hirveästi pitänyt, Ahava sentään oli ihana, Munrolta luin omasta hyllystä muuta, eli voisin sanoa, että luin melkein kolme kymmenestä. Ja Lolita, no, sen olen jo myynyt eteenpäin, koska ei tarpeeksi kaunis painos, täysin normaali syy luopua kirjasta, jonka haluaa lukea. Kauniimpaa odotellessa.

Ja jotta voisimme jatkaa tällä samalla linjalla, ja palata taas vuoden päästä pohtimaan tuliko yhtään hyllynlämmittäjää luettua, ajattelin nyt tähän samaan syssyyn koota uudet 10 odotetuinta! Ja pidän nyt nuo edellisen listan kirjat pois listalta, mutta lupaan tulla kyllä erikseen juhlimaan jos joskus joku noista ikikolmikosta ihan oikeasti lukuvuoroon pääsee. 

10 VUODEN 2017 OMAN HYLLYN HIMOTUINTA

Toni Morrison : Minun kansani, minun rakkaani Kierrätyskeskuslöytö alkuvuodesta, klassikko kirjailijalta, jolta olen halunnut lukea lisää jo siitä saakka kun viime vuonna luin uusimman ilmestyneen Luoja lasta auttakoon -romaanin. Jos luen niin ikää hyllyäni lämmittävän Morrisonin Rakkauden, lasken sen tähän samaan kohtaan haha.

Anni Kytömäki : Kultarina Paksu pokkari odottaa pitkää lomaa, lentomatkoja ja syventymistä, tai sitten ihan vain mökkilaituria ja kevyttä kesälomareppua. Kirjablogisfäärissä hurjasti kehuttu kirja on kiinnostanut jo pitkään, onhan tämä vuoden takaiselle kesälomalle jo alunperin ostettu.

Ernest Hemingway : Kenelle kellot soivat Tai Ja aurinko nousee. Kumpi vain, niin lasken tämän kohdan täytetyksi. Nappasin kirjat keväällä lapsuudenkodin kirjahyllystä, niiden selkämykset näyttävät kotoisilta kun niitä on pian 30 vuotta elämässään katsellut. Jospa olisi pian jo aika kurkistaa niiden kansien sisäänkin.

Garth Greenwell : Kaikki mikä sinulle kuuluu Blogin kautta arvostelukappaleena saatu teos, joka kiinnostaa, mutta voi niin kovin pinnallista kyllä, ei meinaa viehättää visuaalisella olemuksellaan. Ehkä nappaan kansipaperit pois ja annan mahdollisuuden silti.

Johanna Sinisalo : Ennen päivänlaskua ei voi Tämä oli jo viittä vaille kirppispinossa, kunnes pelastin sen sieltä takaisin kuunneltuani äänikirjana Enkelten veren. Kuuluu siis sarjaan valtonenlundbergitkonen. Harmillisen vahvasti.

Heidi Köngäs : Hertta Pidin ihan Köngäksen Dora, Dorasta, joten kun kerran tämän kirjan olen itsellenikin kierrätyskeskukselta hankkinut, olisi ihan mukava se myös lukea. Aihekin kiinnostaa, ja tämän varmaan saisi mukaan Helmet-haasteeseenkin, joten listalle mukaan vain!

Tove Jansson : Nukkekaappi Tovea olen lukenut nyt hieman säästellen, mutta tämän kokoelman voisin jo piankin lukea. Ostin sen naapurustoni antikvariaatista, joka oli postimerkin kokoinen, enkä kehdannut olla ostamatta mitään, vaikka tämä maksoi noin kymmenen kertaa enemmän mitä vastaavat yleensä kirpuilla/kierrätyskeskuksilla maksaa. No, ehkä se oli vaikka vähän harvinainen ja olenpa tukenut pienyrittäjää ja sen sellaista, mielellään minä näitä Janssoneita kuitenkin itsellenikin kerään. Ja toivottavasti myös luen, pian.

Andreas Tjernshaugen : Tiaisten salainen elämä Miksi kaikki luontotietokirjat ovat nykyään xx:n salaisia elämiä? Tiaisten, eläinten, lintujen, puiden? Miksi eräälle eläinlajille, homo sapiensille, tulee niin yllätyksenä, ettei se olekaan planeetan ainoa tiedollinen olento, joka tuntee ja toimii yksilönä ja persoonana, ja on yhtälailla vaistojen varassa toimiva tai toimimatta oleva kuin muutkin lajit? No, niin tai näin, en kestä että tämä ihana kirja minulla on edelleen koskemattomana hyllyssä. Pikkulinnut kun ovat ehkä eniten mukavuusaluettani mitä olla voi.

John Irving : Oman elämänsä sankarit Taisin joskus listata Irvingin kirjailijaksi, joka ei kiinnosta, mutta jos tämä olisi vaikka mukavuusalueelta poistumista ja sitä tutustumista niihinkin, joiden ei ajattele kiinnostavan. Ovathan samanmoiset ennenkin yllättäneet ja hurjan kovasti!

♥ okei laitan tähän nyt sitten kuitenkin tän: Jussi Valtonen : He eivät tiedä mitä tekevät. Ihan vain että pääsen vuoden päästäkin selittelemään, miksei tälläkään kertaa. Tai sitten yllätän kaikki ja luen tämän! Sehän olisikin jo jotain. Johan se kohta täyttää hyllyssämme kolme vuotta. Pienet sille.

Mitä te haluaisitte omasta hyllystä lukea? Tai mistä näistä minun pitäisi ihan ehdottomasti aloittaa?