Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. kesäkuuta 2019

HELMET 2019 – MUKANA SITTENKIN

Hahah, vieläkö joku muistaa, kun alkuvuodesta vannoin, etten tänä vuonna lähde Helmet-haasteeseen mukaan? Juupa juu. Jo heti ensimmäisen vuoden kirjan sijoitin "leikkimielisesti" listalle, ja samalla leikkimielellä olenkin jo hieman yli puolivälissä koko haasteessa. Rentous toimii, ja ajattelin tänä vuonna mennäkin niin, että luen mitä luen, ja jos se sopii haasteeseen, hyvä niin. Muutamia erityisen mielenkiintoisia kohtia tässä haasteessa kuitenkin vielä täyttämättä on, ja niihin kaipaisinkin postauksen lopussa vinkkejä! Mutta ne luetut ensin, olkaapa hyvät. 




L U E T U T    K O H D A T 

01. Kirjan kannessa on ihmiskasvot Sally Rooney : Keskusteluja ystävien kesken 
02. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä Maria Semple : Missä olet, Bernadette?
03. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue Nina Lykke : Ei, ei ja vielä kerran ei 
05. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi Ulla-Lena Lundberg : Jää 
06. Rakkausromaani Niina Mero : Englantilainen romanssi 

07. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt Mercé Rodoreda : Timanttiaukio 
08. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen Maria Jotuni : Kun on tunteet 
09. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja Karen M. McManus : Yksi meistä valehtelee
10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja Alice Walker : Häivähdys purppuraa 
11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa Souad Al-Sabah : Alussa oli nainen 

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan Agatha Christie : Eikä yksikään pelastunut 
14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi Helmi Kekkonen : Olipa kerran äiti 
15. Kirjassa käsitellään jotain tabua Ossi Nyman : Röyhkeys 
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja Liv Strömquist : Einsteinin vaimo

20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria Kim Thúy : Ru
22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja Emma Puikkonen : Lupaus 
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin Johannes Ekholm : Rakkaus niinku 
29. Kirjassa nähdään unia Aino Vähäpesola : Onnenkissa 
30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema Elizabeth Strout : Kaikki on mahdollista 

31. Kirjassa kuljetaan metrolla Saara Turunen : Rakkaudenhirviö 
34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia Maria Ohisalo & Arno Kotro (toim.) : Sinua on petetty
35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä Anna Kankila ym. : Työstäkieltäytyjän käsikirja 
36. Kirjassa ollaan yksin Clarice Lispector : Passio 
39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja Eva Meijer : Mistä valaat laulavat? 

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää Holly Bourne : Katsokaa miten onnellinen olen // kirja kertoo nykyhetkestä, jota myös mieluiten haluan elää. Naisena olisi aika ankea elää aiempinakaan aikakausina.
42. Kirjailijan nimi viehättää sinua Rainbow Rowell : Eleanor & Park 
43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi Zadie Smith : Swing Time
47. Kirjassa on alle 100 sivua Maggie Nelson : Sinelmiä 

49. Vuonna 2019 julkaistu kirja Celeste Ng : Tulenarkoja asioita 
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja Anne Swärd : Kesällä kerran



L U K E M A T T O M A T   K O H D A T 

04. Kirjailijan ainoa teos
16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla // Tämän luulisi olevan helppo kohta, mutten vielä ole onnistunut sopivaa siihen löytämään. Tai no, Lispectorin Passio siihen varmasti olisi käynyt, mutta se täytti jo toisen kohdan. Uutta vastaavaa odotellessa!
17. Kirjassa on kaksoset // Tähän otetaan vinkkejä vastaan!
19. Et pidä kirjan nimestä // Luulin tämänkin olevan helppo, mutta ilmeisesti kirjan nimet eivät minua hirveästi ärsytä. Epäviehättäviä kansia sen sijaan olisi helpompi bongailla!
21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja // Tähän olen kaavaillut Antti Holman Järjestäjää, se minulla olisikin jo valmiiksi kirjastosta lainassa.

23. Kirjan nimessä on jokin maa // Vinkkejä otetaan mielellään vastaan!
24. Sokkona hyllystä valittu kirja // Ajattelin pistää oman hyllyn lukemattomat pinoon, ja napata sieltä sokkona jonkun lukuun! Tässä joskus...
26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan // Hahah, tähän asti ainoa kirja, jonka olen jonkun tuntemattoman nähnyt lukevan, on räikköskimin elämäkerta. Se ei niin hirveästi houkuttele, ehkä lähden bongailemaan ihmisiä kirjastolle/kaupunkiin enemmän kiinnostavan kirjallisuuden perässä!
27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja // Tähän minulla ei ole mitään mietittynä. Mikko Kamulan Metsän kansa -sarjan toinen osa toki voisi olla, mutta kun en kamalasti sille ensimmäisellekään lämmennyt..
28. Kirjan kannessa on kuu // Olen juuri lukemassa Alice Munron Jupiterin kuita, sehän täy tähän aivan täydellisesti.

32. Kirjan nimessä on ammatti // Brontën Kotiopettajatteren romaania odotellessa..
33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan // Tää on vaikea, koska ensinnäkin katson aika vähän elokuvia, ja toisekseen olen aika tarkka, että luen ensin kirjan, ja katson vasta sen jälkeen elokuvasovituksen. Mutta ehkä voisin hieman joustaa tässä ehdottomuudessani, ja lukea esimerksi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -romaanin?
37. Pienkustantamon julkaisu
38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia

44. Kirja kertoo Berliinistä // Berliini-kirjavinkkejä otan vastaan mielelläni myös!
46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö
48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä // Tämänkin kohdalla lyö tyhjää. Kinnusen Lopotin olen jo lukenut, pitääpä ihan tietoisesti etsiä muitakin. 

Miten teidän Helmet-haasteen kanssa menee? Mitkä kohdat tuntuu vaikeimmilta, mitkä ovat olleet lemppareita?

torstai 27. joulukuuta 2018

HAASTEIDEN KOONTIA: #RUNO18 & HELMET 2018

Vuosi lähestyy loppuaan, ja on aika laittaa pakettiin myös tämän vuoden lukuhaasteet! Olen lukenut niin Helmet-haasteen kirjoja kuin runojakin, sekä toki tässä välissä ehtinyt olla mukana niin Katrin ihanassa Prinsessoja ja astronautteja -haasteessa kuin perustaa oman Joka päivä on naistenpäivä -klassikkohaasteenkin yhdessä Miran kanssa. Jälkimmäinen jatkuu vielä ensi vuodellekin, mutta vaikka se toki oma lempihaasteeni onkin, siirrytään hetkeksi näiden vuodenvaiheessa päättyvien pariin.

R U N O 1 8

Runohaasteet ovat ihanan Ompun peruja, ja vaikka väitin osallistuvani aiemminkin hänen runohaasteeseensa, vasta tänä vuonna siinä oikeasti onnistuin. Opin kaksi asiaa: runoutta voi opetella lukemaan, vaikka se ei omalta tunnukaan, mutta kannattaa myös antaa olla, jos tuntuu, ettei siitä irti mitään saa. Jälkimmäinen olo minua haasteen aikana eniten vaivasi, ja ehkä olen vuoden loppuun mennessä saanut jonkinlaisen rauhan itselleni: kaikkien ei tarvitse lukea kaikkea. On myös ok olla hullaantumatta runoista. Ja se on ihan yhtä hyvä sekin.

Jotain kuitenkin myös omaan makuuni löysin, ja sekin tuntui virkistävältä. Virkisti ymmärtää ja olla turvallisen tiellä, löytää itselleen muutamakin henkilökohtaisesti tärkeä runo tai jopa runoilija. Ja yrityksen puutteesta ehkä ainakaan itseään ei voi soimata, sillä sain yhteensä luettua yhdeksän runokokoelmaa, joka on jo viisi enemmän kuin uskalsin toivoakaan. Hyvä minä. 

Ja koska Omppu toivoi koosteeseen runoa kaikista luetuista runokokoelmien nimistä, täältä pesee. Nimien alla myös linkit postauksiin, Saima Harmajan Huhtikuusta ja Sylvia Plathin Sanantuojista tosin en moista ole saanut ainakaan vielä aikaiseksi kirjoitella. 


Huhtikuun metsä on pimeä,
jotka kulkevat kuin sanantuojat

tik tik tik kuiskaa tikka,
onko monta varista varisto?

Olemme jatkuvassa post-alfa-tilassa

en ole enää muuta kuin avaruuskissojen leikkikalu


H E L M E T - L U K U H A A S T E

Osallistuin toista vuotta peräkkäin Helmet-lukuhaasteeseen, ja vaikka sain tänä vuonna luettua noin sata kirjaa, en saanut tätä haastetta niin sanotusti valmiiksi. 48/50 luettua kirjaa saa kuitenkin luvan riittää, enkä jaksa nähdä vaivaa lukea väkisin sellaista, joka ei haasteen ulkopuolella kiinnostaisi. Itseasiassa viimeisintä luettua lukuunottamatta olen saanut tämän haasteen "valmiiksi" jo heinäkuussa, mutta elättelin vielä syksyn toiveita, että saisin puuttuvatkin kohdat täyteen. Näin ei tosiaan kuitenkaan käynyt, joten näillä mennään tällä kertaa! Ja voipa Helmet-haasteen ansioksi laskea myös uuden innostukseni sarjakuvaromaaneja kohtaan, eli eiköhän suurin ilo löydy ennemminkin löydetystä sisällöstä kuin puhtaista lukumääristä.


01. Kirjassa muutetaan Elin Willows : Sisämaa
03. Kirja aloittaa sarjan Mikko Kamula : Ikimetsien sydänmailla
04. Kirjan nimessä on jokin paikka Mauri Kunnas : Koiramäen Suomen historia
05. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit Han Kang : Ihmisen teot
06. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa Elena Ferrante : Hylkäämisen päivät
07. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan George Orwell : Vuonna 1984
08. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja Kätlin Kaldmaa : Islannissa ei ole perhosia
09. Kirjan kansi on yksivärinen Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja Jill Santopolo : Valo jonka kadotimme

12. Sarjakuvaromaani Ulla Donner : Spleenish
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa Ebba Witt-Brattström : Vuosisadan rakkaussota
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan Gaël Faye : Pienen pieni maa
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja Elena Ferrante : Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät
16. Kirjassa luetaan kirjaa Haruki Murakami : 1Q84
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa Liv Strömquist : Nousu & tuho
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä Jäi lukematta. En kiinnostunut yhdestäkään tähän kohtaan suositelluista kirjoista tarpeeksi, enkä halua lukea mitään väkisin.
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta Elina Hirvonen : Kun aika loppuu
20. Taiteilijaelämäkerta Jani Toivola : Musta tulee isona valkoinen
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi Susinukke Kosola : .tik.
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin Liv Strömquist : Prinssi Charlesin tunne

 
23. Kirjassa on mukana meri Tove Jansson : Kesäkirja
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt Maija Salmi & Meeri Koutaniemi : Ilopangon vankilan naiset
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta Alison Bechdel : Hautuukoti - tragikoominen perheeni
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä Tove Jansson : Kuvanveistäjän tytär
29. Kirjassa on lohikäärme Nathan Hill : Nix
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan Mike Pohjola : Sinä vuonna 1918
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa Eka Kurniawan : Kauneus on kirous
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan Elena Ferrante : Uuden nimen tarina
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta Dan Brown : Alku
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja Tämän tyhjäksi jääminen harmittaa, mutta vain aavistuksen verran. Olisin halunnut löytää tähän naisen kirjoittaman kirjan, mutta aika ja kiinnostus loppui lopulta kesken. Jatkan kuitenkin edelleen hitaasti mutta varmasti kirjallista maailmanvalloitustani, joten palaan itäblokin maihin vielä ihan varmasti joskus toiste.
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa Alejandro Zambra : Kotiinpaluun tapoja
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi Johanna Rojola (toim.) : Suffragettien city
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo Jane Austen : Ylpeys ja ennakkoluulo
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama Marjane Satrapi : Persepolis 2 - kotiinpaluu
40. Kirjassa on lemmikkieläin Laura Manninen : Kaikki anteeksi
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti Lena Huldén, Larry Huldén & Kari Heliövaara : Rutto
 
42. Kirjan nimessä on adjektiivi Liv Strömquist : Kielletty hedelmä
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle Johanna Sinisalo : Ennen päivänlaskua ei voi
44. Kirja liittyy johonkin peliin Piia Leino : Taivas
45. Palkittu tietokirja Mari Manninen : Yhden lapsen kansa
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana Ane Riel : Pihka
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta Marjane Satrapi : Persepolis - iranilainen lapsuuteni
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö Saara Turunen : Sivuhenkilö
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja Hannele Mikaela Taivassalo & Catherina Anyango Grünewald : Scandorama

x

Ah, tulipahan siis luettua! Helmet-lukuhaaste 2019 on julkaistu jo nyt myös, ja onpa siinä inspiroivia kohteita! Erityisen ilahtunut olen kohdista, joissa luetaan rodullistetun kirjailijan kirjoittamaa kirjaa, teosta naisten asemasta yhteiskunnassa sekä trans-/muunsukupuolisesta ihmisestä kertovaa kirjaa! Mainio ja moninainen lista tänä vuonna, se tuntuu erityisen ilahduttavalta. Luulen silti, että vuoden 2019 rauhoitan ihan vain naisten kirjoittamien klassikoiden ja maailmankirjallisuuden lukemiselle, ja pidän ainakin hetken taukoa muista haasteista, Helmetistä nyt ainakin. Toki itseni tuntien mitäänhän ei vannoa kannata, sillä todennäköisesti olen jo helmikuussa viidessä muussakin haasteessa mukana, mutta antaa toki mennä jos silloin siltä tuntuu. Nyt haluan lukea keskittyneemmin, vähän vähemmän ja enemmän omalla mukavuusalueella, joten lähdetään siitä.

Miten teidän lukuhaasteidenne kävi tänä vuonna? Saitteko te Helmetin täyteen?

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

JOKA PÄIVÄ ON NAISTENPÄIVÄ -KLASSIKKOHAASTE


Kun selaa internetin 100 kirjaa, jotka sinun täytyy lukea ennen kuolemaasi -listoja tai listauksia kaikkien aikojen suurimmista klassikkokirjoista, törmää jatkuvasti hieman vinoutuneeseen sukupuolijakaumaan, mitä kirjojen kirjoittajiin tulee. Yleinen keskustelu pyörii hurjan herkästi miesten kirjoittamien kirjojen ympärillä, miesten kirjoja myös markkinoidaan sekä miesten että naisten luettavaksi, kun taas naisten kirjoittamia kirjoja markkinoidaan lähinnä naisille.

Eilen julkaistun Prinsessoja ja astronautteja -lukuhaasteen tiimoilta haastoin omia instagram-seuraajiani pohtimaan lukevatko he enemmän miesten vai naisten kirjoittamaa kirjallisuutta. Yllättävän moni kommentoi, ettei ollut edes kiinnittänyt asiaan huomiota aiemmin, mutta kysely sai tutkimaan omia tilastoja. Kirjoja ei tokikaan ole tarkoitus valita luettavaksi kirjailijan sukupuoli edellä, mutta jos lukee vinoutuneesti vain tunnetuimpia miesten kirjoittamia klassikoita, väitän, että kirjallisuuden edustama moninaisuus vähenee tai vähintäänkin vääristyy.

Siksipä laitoimme pystyyn @ireadlikephoeberuns-Miran kanssa Joka päivä on naistenpäivä -klassikkohaasteen, ja haastamme jokaisen teistä lukemaan seuraavan puolen vuoden aikana vähintään yhden naisen kirjoittaman klassikkoteoksen! Laji ja genre on vapaa, kunhan teos jollain tapaa voidaan laskea kirjallisuuden piiriin. 

Haaste on varsin vapaamuotoinen, mutta jotta pysymme jonkinlaisissa yhteisissä raameissa, tässä tiivistetysti haasteemme säännöt:


 J O K A  P Ä I V Ä  O N  N A I S T E N P Ä I V Ä  - K L A S S I K K O H A A S T E

  • Miten osallistun? Lue haasteaikana 9.9.2019-8.3.2019 vähintään yksi naisen kirjoittama klassikkoteos, ja olet mukana haasteessa. Tarkoitus on luoda matalan kynnyksen haaste, jossa yksikin kirja riittää osallistumiseen. Kaikki siitä yli menevät ovat vain plussaa. 
  • Kuka voi osallistua? Kuka tahansa. Jos sinulla on blogi, kerää haasteen lopuksi luetuista klassikoista koonti tai linkkaa lukemasi klassikot tänne minun blogiini haasteen lopuksi ilmestyvään koostepostaukseen. Sama toimii myös muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Twitterissä tai Instagramissa. Haasteessa voi olla myös ehdottomasti mukana ilman varsinaista alustaa, kokoat vain lukemasi kirjat ja tulet kertomaan ne 8.3.2019 ilmestyvään koosteeseen, jotta saamme jokaisen kirjan mukaan yhteiseen koontiin. Instagramissa haastetta englanniksi emännöi ihanaakin ihanampi @ireadlikephoeberuns-Mira.
  • Mitä lukea? Omia vinkkilistoja tai yksittäisiäkin vinkkejä otetaan tämän postauksen kommenttiboksissa enemmän kuin mielellään vastaan, ja joitain hyviä klassikkolistoja löytyy myös muun muassa täältä ja täältä. Tähän haasteeseen ovat myös modernit klassikot erityisen tervetulleita, rajat eivät ole tiukkoja saati ehdottomia. Genre on tosiaan vapaa, voit aivan hyvin lukea novelleja, romaaneja, runoja tai vaikka klassikkoaseman saavuttanutta tietokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden alla kaikki klassikkodekkareista klassikkofantasiaan ja klassiseen romanttiseen komediaan käy vallan mainiosti. Halutessaan voi lukea vaikka mahdollisimman monesta eri genrestä kirjoja, tai yhdestä mahdollisimman monta. Tai sen tasan yhden, mielenkiintoisen, jota on jo pitkään tehnyt mieli lukea, mutta ei ole saanut aikaiseksi. 
  • Osallistutko jo kirjablogien vuosittaisiin Klassikkohaasteisiin? Lue seuraavaan naisen kirjoittama klassikko, ja voit osallistua samalla kirjalla kumpaankin haasteeseen. Päällekkäisyys on tässä vain positiivinen asia! 
  • Jos postaat aiheeseen liittyviä julkaisuja somessa, käytä hastagia #everydayiswomensdayreadingchallenge. Hastag on englanniksi, koska julkaisemme haasteen instagramissa myös kansainvälisille kirjainstagrammaajille!
  • Jos/kun kiinnostuit haasteesta, ilmoittaudu mukaan tämän postauksen kommenttikentässä! Voit samalla kertoa oman lempiklassikkosi, jonka nainen on kirjoittanut, tai vaikkapa pohdiskella, mitä haasteeseen tahtoisit lukea. Toisaalta mitään sitoumuksia tämä ei edellytä, joten tässä vaiheessa pelkkä huikkaus mukana olosta riittää. Ilmottautua voi missä vaiheessa tahansa, kunhan kirjansa ehtii lukea vuoden 2019 naistenpäivään mennessä!
  • Ja kuvaa saa käyttää halutessaan haastepostauksen kuvituskuvana, kunhan linkkaat sen alle minun blogini. ♥
Tervetuloa siis mukaan haasteeseen aivan kaikille! 
Lukuiloa ja hienoja kirjalöytöjä kaikille toivotellen Laura ja Mira

lauantai 8. syyskuuta 2018

PRINSESSOJA JA ASTRONAUTTEJA -LUKUHAASTEEN KOOSTE



Bookisteaparty-blogin ihana Katri lanseerasi Prinsessoja ja astronautteja -lukuhaasteen ajalle 8.3.-8.9.2018. Ideanahan tässä naistenpäivänä startanneessa mahtavassa haasteessa on nostaa ja lukea näkyviin lisää naisten kirjoittamia kirjoja genreissä, joka on syistä tai toisista usein ollut hieman miesten hallussa, ja toisin kuin jokaikisen muun haasteen kohdalla mainitsen, tämän kanssa en hetkeäkään edes harkinnut ettenkö lähtisi mukaan, tämä on niin minun juttu. Nyt kun mahtava haaste alkaa olla finaalissa, on aika esitellä omat haasteeseen lukemani kirjat. Lähdin haasteeseen kevyin mielin ajatellen lukea jokaiseen kategoriaan yhden kirjan, mutta osaan niitä lopulta tuli useampiakin!


H A A S T E E S E E N  L U E T U T  K I R J A T

♀ Naisen kirjoittama dekkari

♀ Naisen kirjoittama viihdekirja

♀ Naisen kirjoittama tietokirja


♀ Naisen kirjoittama scifi-/fantasiakirja
Piia Leino : Taivas 
Naomi Alderman : The Power (postaus tulossa)

♀ Naisen kirjoittama (oma-)elämäkerta
Maggie Nelson : Argonautit


18 kirjaa siis yhteensä, tulipa luettua! Ja poistuttua jopa omalta lukumukavuusalueelta, kun sukelsin sekä viihde-, dekkari- että scifi-kirjallisuuden pariin. Myönnettäköön, että dekkarin määritelmä oli tässä yhteydessä tosin hieman venyvä, ei vai vakavuus nyt yleensä näissä haasteissa se päämäärä ole, onneksi.  Kestävää, moninaisuuden huomioon ottavaa dekkarikirjallisuutta saa suositella enemmänkin, sellainen voisi ainakin ujosti hieman kiinnostaa!

Noin muuten tämä haaste oli minulle paitsi erityisen mieluinen, myös helpohko. Olen ehtinyt tänä vuonna lukea yhteensä jo 73 erilaista painettua kirjallista teosta, ja niistä 52 on ollut naisten kirjoittamia/tekemiä. Huomaan kallistuvani tietoisen tiedostamatta tälle kannalle jatkuvasti enemmän ja enemmän, en miehiä sivuun jättääkseni, vaan omaa mielenkiintoani toteuttaen. Viimeisen vuoden sisään etenkin feminismi, vähemmistöjen oikeudet ja ihmisyyden moninaisuus on kiinnostanut erityisesti, ja ne jos mitkä ovat aiheina varsin naisten hallussa. Aiheet yhdistävät oikeastaan jokaista tämän haasteenkin kirjaa (poisluettuna viihdeosasto), joten jos lukuvinkkejä kaipaat, näistä on ehdottoman mainio aloittaa!

Kiitos vielä Katrille mahtavasta haasteesta, oli ilo olla mukana! 

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

PRIDE-VIIKON KIRJALISTA // 2018


Pieni varaslähtö tekee usein hyvää, etenkin kun kyseessä on sateenkaarikirjallisuus. Helsinki Pride -viikko on nimittäin taas täällä, ja tänäkin vuonna Yöpöydän kirjojen Niina emännöi aiheeseen liittyvää lukuhaastetta. Aloitan itse haasteen viimevuotiseen tapaan listaamalla omia suosituksiani tälle teemaviikolle, ja olisipa muutama aiheeseen liittyvä kirja tarkoitus varsinaisen viikon puitteissa tänne blogiinkin tuoda. Sateenkaarevaa kirjallisuutta tulee luettua jonkin verran "noin muutenkin", mutta aina on paikoillaan myös tehdä sille tietoisesti tilaa omassa blogissaan. Mutta niitä suosituksia nyt, aloitellaan jälleen kerran niistä! Lopusta löytyy vielä linkki viimevuotisiinkin, jos lisää lukuideoita ensi viikolle kaipaatte.

P R I D E  - V I I K O N  S U O S I T U K S E T


JANI TOIVOLA : MUSTA TULEE ISONA VALKOINEN
Toivolan omaelämäkerrallinen teos kertoo paitsi upean ihmisen kasvusta omaksi itsekseen, myös siitä, miltä tuntuu olla sekä tummaihoinen että seksuaalivähemmistöön kuuluva taiteilija Suomessa. Toivolan teos on hieman imelästi sanottuna toivoa täynnä, mutta sen kauneus ja lempeys vie todella mukanaan. Tällaisesta armollisuudesta itseään ja muita kohtaan pitäisi monen muunkin ottaa mallia.


JENNI HOLMA, VEERA JÄRVENPÄÄ & KAISU TERVONEN : NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI - EI-BINÄÄRISIÄ IHMISIÄ
Vaikka kirja onkin kolmen cis-sukupuolisen naisen kirjoittama, se tekee asialleen tilaa juuri niinkuin kuuluukin: raivaa tietä sellaisille äänille, joiden muuten tarvitsee taistella tullakseen kuulluksi. 15 muunsukupuolisen tarina avaa sitä arkea, kasvua ja raadollisuutta, minkä moni väistämättä kohtaa, kun ei mahdu yhteiskunnan keinotekoisiin, kapeisiin normeihin, joihin kaikki on tavattu tunkea vuosikymmenten ajan, vaikka sitten väkisin, jos ei muuten mahdu. Kunnioittavasti ääniään kohteleva teos on ajankohtainen ja tärkeä, sen toivoisi päätyvän mahdollisimman monen lukulistalle.


ALISON BECHDEL : HAUTUUKOTI & ÄIDEISTÄ PARHAIN
Bechdelin omaelämäkerralliset sarjakuvaromaanit ovat olleet yksiä tämän vuoden tärkeimpiä kirjoja minulle henkilökohtaisestikin. Bechdel piirtää ja kuvaa elämäänsä homoutensa piilottaneen isänsä varjossa sekä äitisuhdettaan isän kuoleman jälkeen kahdessa erillisessä teoksessa. Myös näiden sarjakuvaromaanien lempeys itseään ja ympäröiviä ihmisiä kohtaan tuntuu jotenkin uskomattomalta, ottaen huomioon miten lähelle ja kipeisiin kohtiin Bechdel lukijansa päästää. Suosittelen, ehdottomasti myös niille, joille sarjakuvat ylipäätään ovat muotona hieman vieraampia.


JOHANNA ROJOLA (TOIM.) : SUFFRAGETTIEN CITY
Sarjakuvalinjalla pysyttäessä tässä kohti täytyy ehdottomasti myös suositella ruotsalaista sarjisantologiaa, joka ottaa kantaa niin feminismiin kuin seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Hyvin livströmquistmaista kamaa, mutta niin hurjan monelta muultakin ruotsalaistaiteilijalta, että turha verrata kaikkia vain yhteen tekijään. Helppo ja nopea kokoelma löytynee helposti kirjastoista ja on tämän viikon takuuvarma täsmäisku.


GARTH GREENWELL : KAIKKI MIKÄ SINULLE KUULUU
Greenwellin pienoisromaani on vahva kuvaus Bulgariasta ja kahden miehen välisestä intensiivisestä suhteesta, jonka luonne on niin rikkonainen ja säröillä, että lukijaankin koskee siihen tutustua. Tämä on yksi vahvimpia viime vuosina lukemiani kirjoja, ja sille soisi ehdottomasti lisää lukijoita. Pride-viikolla ja sen jälkeen.


JEFFREY EUGENIDES : MIDDLESEX
Uudelleenluin yhden elämäni kirjoihin kuuluneen Middlesexin viime kesänä, ja se kannatti. Vaikka toki tämän kirjan intersukupuolinen päähenkilö on cis-tulkittu, ja asetelma geenimutaation osuudesta aiheeseen on varmasti osaksi myös ongelmallinen, jollain tapaa tätä uskaltaa edelleen suositella eteenpäin. Ainakin siihen saakka, kunnes jostain löytyy se omaääninen kirjailija, joka kertoo intersukupuolisuudestaan itse. Vaikka sitten fiktion kautta.


+
 viime vuoden suositukset löydät täältä



Mitä te luette Pride-viikolla?

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

KIRJALLINEN LOPPUVUOSI JA LUKUVINKKITOIVEITA

Oksan hyllyltä -blogissa oli jokin aika sitten hauska Kirjallinen loppuvuosi -haaste, joka jonkin verran on muitakin kirjablogeja kiertänyt ja erityisesti ilmeisesti kirjavlogien puolella ollut enemmänkin esillä. Ja koska mikäänhän ei toki ole hauskempaa kuin kysymyksiin vastaaminen (ja muutaman esseen välttely), ajattelin tähän vapaasti suomennelluilla kysymyksillä vastata itsekin. Aina mahtuu väliin muutama hauska #booktag!


Mitä tänä vuonna aloitettuja kirjoja haluaisit saada loppuun?
Olen kohta puoli vuotta lukenut Tove Janssonin Viesti -novellikokoelmaa, joka olisi ihan hauska loppuunkin vielä saada. Onneksi se on sellainen, jonka nauttiminen pienissä erissä ei kuitenkaan latista tunnelmaa lainkaan, päinvastoin kasvattaa sitä mukavasti. Arundhati Royn Äärimmäisen onnen ministeriö on toinen, jonka ehdottomasti haluaisin saada luettua loppuun. Muuten mennään aika fiilispohjalla, kesän lopuksi niin sanotusti nollasin kaikki keskeneräiset, mutta etenemättömät, taito on näemmä malttaa myös jättää kesken, jos ei täysin omalta tunnu. Laskin nimittäin, että tällä vuosilukutahdilla ehtinen lukea kasikymppiseksi mennessä enää vain 2000 kirjaa. Tai onhan se toki jo aika monta, mutta se on myös aika monta vähemmän kuin maailmassa kirjoja on. Joten käytetään sekin aika sitten lähinnä hyviin kirjoihin.

Onko sinulla mitään syksyisiä kirjoja loppuvuodelle luettavaksi?
En ole kummoinen vuodenaikalukija, minuun uppoaa kirjat enemmän fiiliksen kuin vallitsevan vuodenajan mukaan, ja voin aivan hyvin lukea kesällä talvesta ja talvella keväästä. En edes keksi yhtään varsinaisesti syksyistä kirjaa, apua! Paitsi Harry Potterit, niissä on aina alkuun mukavan syksyinen fiilis. Voi että, jos lukisikin ne taas uudelleen, edelliskierroksestakin kun alkaa olla jo kolme vuotta. HMM!

Mitä kirjajulkaisuja loppuvuodelta odotat eniten? Onko sellaisia enää tulossa?
Ei taida juurikaan olla, ennemminkin voisin hieman aktivoitua noiden jo julkaistujen lukemisessa, jotka vielä vuoroaan odottavat. Jostain syystä ne vain ovat kaikki varsinaisia paksukaisia, ja kirjatenttien ja kirjallisuuslukupäiväkirjakurssien keskellä tuntuu keveämmältä lukea lyhytlukuisia ja ohuempia kirjoja, jotka jo aloittaessa tietää ehtivänsä saada loppuun lähiviikkojen eikä vain lähikuukausien aikana. 


Mitkä kolme kirjaa haluaisit lukea vielä tämän vuoden puolella?
Hyvä kysymys, apua! Minulla on tapana listata tällaisiin kysymyksiin aina sellaisia kirjoja, joita en sitten lopulta edes saa luettua, olen niin fiiislukija, että kaikenlaiset suunnitelmallisuudet tuntuvat lähinnä ahdistavilta. Vapaamuotoisesti voisin heittää tähän Johanna Vehkoon & Emmi Niemisen Vihan ja inhon internetin, Lauri Mäkisen 50/50 -romaanin  & Karri Miettisen Viides maamme-kirja teokset, mutta toisaalta voin lukea ihan mitä tahansa muutakin. Hah.

Millä kirjalla olisi vielä mahdollisuus yllättää, ja nousta koko vuoden suosikkikirjaksi?
No noilta kahdelta edellämainitulta odotan huomattavan paljon, ja siksi niihin osittain ehkä onkin vähän haastava tarttua. Royn Äärimmäisen onnen ministeriölläkin lienee tähän sarjaan potentiaalinsa, ja ehtiihän tässä vielä useammankin yllätyksen lukea, jospa se vaikka olisi jonkin vanhemman kirjallisuuden parissa. Helmet-haasteesta puuttuu esimerkiksi kohta suomalainen klassikkokirja, joten siihen voisi kasata hieman paineita, jos löytäisi klassikon josta tulee yksi vuoden parhaista? 

Onko sinulla jo lukusuunnitelmia vuodelle 2018?
Ei sentään. Olen maailman epäsuunnitelmallisin lukija noin muutenkin, tuonnehan on vielä hurjan pitkä aikakin. Ehkä ylipäätään taidan asettaa vuositavoitteeni taas 40-50 kirjaan, ja toivoa ehtiväni sen verran vuodessa lukemaan, mitä hyvänsä se sitten onkin. Jos olen oikein optimistinen, olisi ihana lukea pitkästä aikaa lisää vanhempia klassikoita ja ylipäätään vanhempaa kirjallisuutta. Ja vieläkin enemmän käännettyä, voisin aloittaa vaikka maailmanvalloitushaasteen kanssa vähän enemmän tosissani alkuvuodesta alkaen.


Ja hei tähän loppuun kaipaisin teiltä vielä apua! Helmet-haaste alkaa olla loppusuoralla, mutta muutama kohta aiheuttaa päänvaivaa! Mitä te olette lukeneet tai suosittelisitte noin muuten kohtiin 15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen, 39. Ikääntymisestä kertova kirja & 46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja? Pää lyö ihan tyhjää, saa auttaa! Ja juu, tiedän kyllä, että oseanilaiseen käy australialainenkin kirjailija, mutta miksen keksi sieltäkään ketään, ketä ehdottomasti kannattaisi lukea. Vinkit siis otetaan vastaan enemmän kuin mielellään, kiitos! :-* (Etenkin, jos ne ovat lyhyehköjä, sillä loppuvuosi kutkuttelee jo nurkan takana, haha!)

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

KESÄAAKKOSET // OSA O-Ö

Let's get lost in a world made of books, tea and rainy days, kirjoittelin edellisen instagram-kuvani kuvatekstiksi. Sitä tämä tosiaan hieman on ollut, sadepäiviä, mutta myös rakkaita ihmisiä, joiden seurassa aika on lukemista enemmän mennyt. Niinpä tämäkin sadeilta on kotoisa käyttää koneen ääressä, höyryävä teemuki vieressä, toisen osan kesäaakkospostaukseen kirjoitellen. Ensimmäisethän löytyvät täältä, jos oli huomaamatta jääneet.

O // Opiskelu. Rakastin opiskelua kandivaiheessa, ja jatkosta olen haaveillut siitä asti kun sain lastentarhanopettajan paperit käteeni Helsingin yliopistolta. Ensimmäistä vuotta lukuunottamatta taisin joka vuosi jonnekin vähän haeskellakin, välillä enemmän ja välillä vähemmän tosissaan. Viime vuonna sitten pääsin sisään Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan maisteriohjelmaan, ja nyt etäopintojen ja muiden säätämisten kautta syksyllä viimein aloitan nuo opinnot täysipäiväisestikin. En voisi ehkä enempää innoissani tulevasta olla, tätä olen todella kaivannut, vaikka aikamoisia mullistuksia se elämään mukanaan tuokin. 

P // Puuhastelu. Ehkä juurikin nimenomaan se, eikä edes puuhailu. Keksin itselleni helposti pientä tekemistä koko ajan, milloin järjestän hyllyjä, milloin istun lattialla ja selailen ties mitä vihkoja. Neulon, otan kuvia kirjainstagramiin, vaihtelen järjestyksiä, olen vain. Pitkäjänteisyyteni on tosiaan hieman mitä on, ja ehkä siksi nautinkin enemmän pienestä ja nopeasti valmiiksi tulevasta tekemisestä. 

Q // Quesadillat ja muu kasvispainotteinen ruoka. Katukojuista meksikolaisilla pikkusaarilla, Thaimaan syrjärannoilla tai Nolitassa ja Williamsburgissa New Yorkissa. Konstailematonta ja simppeliä ruokaa rakastan, kaikkein mieluiten syön ulkona ja toisen tekemänä. Itse en ruokaa juurikaan laita, ennen en edes välittänyt kunnolla syödä, mutta elämänkumppanini on ehkä himpun saanut pientä foodien poikasta minuun istutettua, ja niin, onhan hyvä ruoka aina aika hyvää. Kunhan sen eteen tarvitsee lähinnä kävellä valmiisiin pöytiin.

R // Realismi. Kirjallisuudessa, elokuvissa, taiteessa, elämänkatsomuksessa. Väitän ihan pokkana olevani enemmän realisti kuin pessimisti, sanoivat muut mitä tahansa.

S // Satukirjat. Lapsuuden rakkaimpia ovat olleet Astrid Lindgrenin kirjat, ja niitä olen eniten töissäkin rakastanut lukea lapsille ääneen. Muumit toimii ehdottomasti myös, uudemmista omia suosikkeja on ollut ainakin Maukat ja Väykät, Mauri Kunnaksen kuvakirjoja unohtamatta. Satujen ääneen lukeminen on ihanaa, ehkä luen jatkossa koiralleni, kun ei enää vakituista yleisöäkään ole..

 
T // Tatuoinnit ja tyylit. Tatuointeja on kerääntynyt vuosien varrella yksitoista, lemppareimpina Meksikon matkan jälkitunnelmissa otettu näkinkenkä sekä omissa polttareissani yllätyksenä saatu Muumimamma ruusujaan maalailemassa. Niissä kuten monessa muussakin olen lähivuosina oman tyylini löytänyt, ja vaikkei ehkä noihin leimoihin päde, muuten yritän noudattaa ajatusta ajattomuudesta ja minimalismista, vaikka runsautta rakastankin. En sentään enää määrällisesti, elämä on hurjasti asukriisittömämpää kun vaatteita on alle kolmekymmentä. 

U // Uskaltaminen. Olen perusluonteeltani välillä hieman liiankin analysoiva ja pelokas, mutta silti ylpeä siitä, että pelkään asioita vasta niiden ollessa lähellä, en niin, että ne estäisivät tekemästä ja lähtemästä. Välillä itseään pitää enemmänkin muistuttaa uskaltamaan, mutta ehkä tähän kolmenkympin ikään mennessä sellainen tietty balanssi tämänkin suhteen on jo alkanut löytyä. 

V // Viherkasvit. Uusin rakkauteni, ja ainoa huoleni tulevan asunnonpuutteen parissa! Helsingin ikkunalautoja koristaa jo varmaan toistakymmentä pientä ja virkeää viherkasvia, niiden elossapitäminen on ollut sellainen uusi taito, josta ehkä eniten olen ollut ylpeä. Rakastan vehreyttä ja kodikkuutta, vahvoja värejä ja vallattomia lehtiä, oma pieni ikkunaviidakkoni on oikeastaan kaikki, jolla tulevasta opiskelijakodistakin saa ihan varmasti kodin tehtyä. (Kun vain sen kodin ensin löytäisin siis..)

W // Westö, Kjell. Harvaan nykykirjailijaan tunnen mitään suurempaa rakkautta, mutta Kjell Westö on kyllä hieman sellainen, jonka kirjallisuuden edessä menen ehkä ihan himpun verran fanityttörooliin. Puhumattakaan siitä kerrasta kun kyseinen kirjailija tuli kerran minua ja koiraani iltakävelyllä vastaan, haha. Vähän kuin olisi Tove Janssonin elävänä nähnyt, mutta ei nyt ihan sentään kuitenkaan.

X // The xx, bändi ja musiikki noin ylipäätään. Oikeastaan aina kun olen, musiikki soi. Kuulokkeista, tietokoneelta, mistä ikinä. The xx:n lisäksi Sigur Ros on yksi elämäni bändejä, niitä voi kuunnella ja soittaa lähes missä mielentilassa tahansa. Usein mielentila onkin se, minkä mukaan musiikkini valitsen, mutta välillä kuuntelen myös tiettyä kirjaa lukiessani tietynlaista musiikkia. Siksi esimerkiksi Ellie Gouldingin uusimmasta levystä tulee jatkuvasti mieleen Emmi Itärannan kirjat,  Petina Gappahin novelleja Zimbabwesta lukiessani kuuntelin zimbabwelaista radiomusiikkia, Laura Lindstedin Oneiron taas kuulostaa jazzilta.

 

Y // Ystävistä yksinoloon. Olen onnistunut löytämään elämääni ihan mielettömän joukon ihmisiä siitäkin huolimatta, että suurin osa ajastani kuluu ihan omasta toiveesta yksikseen. Hieman introverttiuteen taipuvana tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta ehkäpä ne parhaimmat tyypit sen ymmärtääkin, ymmärtää niin hyvin, ettei (ihan hirveän) huono omatunto iske, jos näkemisten ja kuulemisten välille pääsee välillä livahtamaan hieman liikaakin aikaa. Täällä ollaan, enkä kulumallakaan kadota aio. 

Z // ZzZZZz. Nukkuminen on kyllä harrastuksistani ehdottomasti paras. Nykyään varsin usein tosin korvatulppien ja unimaskien parissa, talven unettomuuskausi pakotti opettelemaan pitämään vähäisestäkin unesta parempaa huolta. Ja kun kerran opettelee nukkumaan täydessä aistieristyksessä, on siitä vaikea palata enää valon ja metelin keskelle. 

Å // Åland, ja muut lapsuuden matkakohteet Keski-Euroopasta Norjan länsirannikkoon. Rakkaus autossa istumiseen syntyi jo vuosituhannen alussa, ja nytkin yksi suurimpia haaveita olisi ajaa Yhdysvallat autolla läpi tai edes Eurooppa. Tai ne Norjan vuonot uudelleen. Tai niin, oikeastaan istua kyydissa ja nauttia, en minä niin siitä ajamisesta itse pidä. 

Ä // Äkkipikaisuus. Niin luonteenpiirteenä, tunteiden pirskahteluina kuin päätösten tekemisenä tutkimatta välttämättä edes kunnolla kaikkia vaihtoehtoja. Yleensä ensimmäinen mahdollinen saa luvan olla hyvä, ja onhan se monesti, mutta on niitä hetkiäkin, kun olisi kannattanut tutkia vaihtoehdot ihan kunnolla. Raha-asioiden kanssa etenkin. Ja näkyy muuten täällä blogissakin varmaan esimerkiksi oikoluvun tasossa, äkkiä vaan postaus ilmoille, luetaan se läpi sitten myöhemmin. Jos edes luetaan. Hahah.

Ö // Öiset ajatukset. Parhaat ideat syntyy aina kun niitä ei tule kirjoitettua ylös, juuri ennen nukahtamista tai keskellä yötä. Ahdistavia ovat taas sellaiset öiset ajatukset, jotka piinaavuudellaan vievät kaikkein tärkeimmän, eli unen pois. 

JA PSST! Jos ette muuten jo huomanneet, pääsee blogiini nykyään myös vihdoin ja viimein omalla domainilla, osoitteella www.mitaluimmekerran.fi! Vanha blogspot-osoitekin tänne ohjautuu edelleen, mutta hei, minähän sanoin helmikuussa, että otan tavoitteeksi tämän tänä vuonna saada tehdyksi. Etenkin kun domain on varailtu jo toukokuussa. 2016. Hmmm. No parempi myöhään kuin ei silloinkaan, sanoisin.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

KESÄAAKKOSET // OSA A-N

Kun lukeminen ei etene (olen aloittanut lähiaikoina kuusi kirjaa saamatta yhtään vielä loppuun, täysin normaalisti), on verraten ok joko kuvailla täysin satunnaisia kirjoja instagramiin tai täyttää hassuja kyselyitä ja haasteita. En halua nyt ottaa lomalla paineita oikein mistää, joten jatkan kirjasurffailua, ja koska siitä ei varsinaisesti kirjoitettavaa irtoa, otetaan siis tähän väliin ihanan sattumanvaraisia postauksia, tällä kertaa kesäaakkosia Minnan blogipostauksen innoittamana. Olen joskus aiemminkin toisiin blogeihini hieman vastaavat elämäni aakkoset tehnyt, mutta koitetaan sitoa näitä nyt edes jollain tapaa tähän kirjapuuhaan mukaan hieman enemmän!

A // Aloittaminen Olen, jos nyt en maailman paras, niin verraten hyvä ainakin aloittamaan uusia asioita. Kirjoja, blogeja, joogaa, kasvinhoitoa, päiväkirjaa ja 365 tavaraa vähemmän vuodessa -projekteja. Mutta niin, se missä olen vähintään yhtä hyvä, on keskenjättäminen. Ei ennen tosin kirjoissa, mutta kaikessa muussa. Kyllästyn nopeasti, helposti ja ennalta-arvaamattomasti, ja suuret projektit jäävät aina puolitiehen. En siis ole kovin pitkäjänteinen ihminen, mutta ehkäpä juuri sillä lukeminen onkin yksi tärkeimpiä harrastuksiani, se todella tuntuu parantavan keskittymistä ja yhden asian parissa pysymistä. Ainakin siis yleensä.

B // Bloggaaminen Lähes 9-vuotiseen harrastukseeni on mahtunut kolme eri blogia, kaksi eri bloggausalustaa, yksi blogiportaalikausi, tuhansia postauksia ja eri paikoissa otettuja valokuvia. Se on antanut elämääni mielettömän kimpun hienoja tuttavuuksia ja ystävyydenkin yli muiden. Se on tuonut itsevarmuutta, kanavan ilmaista itseään ja hillittömän yksityisyydentarpeen. On monia tapoja blogata, joista yksikään ei ole väärä, jos se tuntuu kirjoittajastaan juuri siltä oikealta. Ja siltä tämä kirjablogi minusta nyt tuntuu, vihdoin ja viimein.

C // Café Latte tai ihan vain kahvi kauramaidolla Elämäni uusin addiktio. Olen hieman koukkuunjäävää sorttia, joten olen varsin voimallisesti vastustanut kahvinjuonninaloitusta 28,5 vuotta elämästäni. Vajaa vuosi sitten jäin koukkuun kuitenkin, kuten arvata saattaa, ja tällä hetkellä itse vispatun iKaffen kanssa juotu aamukahvi toimii vapaapäivinä yllättävän suurena inspiraation lähteenä. Odotan samaa syksyllä esseiden parissa. 

D // Draama. Tuntui joskus, että olen varsin draamahakuinen ihminen, liittynee taipumukseeni liioitella ja suurentaa kaikki mahdollinen aivan mahdottomiin mittaisuhteisiin. Nykyään nautin draamani mieluiten kuitenkin sohvalla viltin alla, teekuppi kädessä ja pikkukoira toisen alla rapsutettavana, ja vieläpä mieluiten elokuvien tai TV:n parissa, kirjoiltakaan en suuria draamankaaria kaipaa. Toki jotain säpinää pitää aina vähän olla, draamaa mieluiten ei.

 

E // Elvi ja eläintenoikeudet. Lihansyöntini loppui seitsemisen vuotta sitten kun aloin ajatella asiaa. Se alkoi ennemminkin ekologisuuden varjolla, mutta nykyään sen rinnalla seisoo vähintään yhtä paljon eettisyys - tai jos tehotuotannosta puhutaan, sen puute. En ole vegaani, mutta pyrin vähentämään jatkuvasti eläinkunnantuotteita ruokavaliossani, ja ottamaan muissakin kulutusvalinnoissani eettisyyden ja ekologisuuden huomioon. Ruokavalio on minulle kuitenkin varsin henkilökohtainen asia, pyrin mielummin vaikuttamaan lähipiirissäni esimerkilläni kuin suuremmassa mittakaavassa niin sanotusti käännyttämällä, vaikka sen pohjalla oleva valistus tärkeää onkin, jos sen osaa oikein esittää, kääntämättä ketään puolustuskannalle.
Niin ja Elvi, se on pieni koirani, tunteva ja rakastava otus, jonka seurassa tuntuu varsin kummalliselta syödä toisia vastaavia, vaikka eri lajia olisivatkin.

F // Feminismi. Olen ehkä vielä aloitteleva feministi, ja silti koen, että se aate on asunut minussa aina.  Feministinen ajattelu on nostanut lähiaikoina entistä enemmän päätään, mutta samoin kuin edellisen kohdan kohdalla, olen enemmän itsekseni toimija kuin yhteiseen hyvään innostava. Uskon myös yleiseen lempeyteen ja itsensä haastamiseen, pitkiin kehittymisprosesseihin ja rauhanomaisuuteen, oli kyse sitten erimielisyyksistä tai aatemaailmasta. Minun feminismini on vapaa kaikille, se ei aseta uusia sääntöjä ja rajoituksia vapauduttuaan edellisistä, se on hyvän mielen ja sallivuuden feminismiä, vaikka toki tiedostankin mihin ärhäkkäämpääkin tarvitaan. Ja siinä tahdon tulla paremmaksi. 

G // Goodreads. Ensimmäinen sukellukseni syvemmälle kirjamaailman verkkoyhteisöllisyyteen! Joku vanhassa blogissani sitä minulle suositteli minulle vuosia sitten (Katri?), ja siitä asti olen mukana ollut. Suosittelen tulemaan mukaan, ja jos emme jo ole, lisäämään kaveriksi. Profiilini löytyy täältä.

H // Helsinki. Helsinki oli haaveideni kaupunki ala-asteikäisestä lähtien. Jossain vaiheessa iski valtava kotiseutuikävä, nyt 10 vuotta myöhemmin hetkellisesti muualle muuttaessani en usko, että tuolta pois kuitenkaan tulen pysymään. Ehkä valmistuttuani etsimme pysyvämmän kolon ja kaikkein omimmat nurkat, eniten haaveilen 1950-luvun kivitalolähiöistä metsän tai veden läheisyydessä.

I // Instagram. Lempisovellus jo vuodesta 2011. Tai jotain sinne päin. Eniten innostuttaa nyt kirjaprofiilini, ja sen tuoma bookstagram-yhteisöllisyys.

J // Jansson, Tove. Kaikki alkoi rakkaudesta muumifilosofiaan, ja jatkui kaikkein tärkeimpänä kun löysin viimein tieni päälle vuosi sitten aikuiskirjallisuuden pariin.

 
K // Käsialat. Jos en tuntisi omaa lyhytjänteisyyttäni ja helposti innostuneisuutta mutta nopeasti kyllästyvää luonnettani, aloittaisin bullet journalin, ja piipertäisin kaiken merkinnöistä sivunrajauksiin käsin. Rakastan käsin kirjoittamista ja muiden kauniita käsialoja, mieluiten persoonallisia ja omannäköisiä, ei hetken muotikirjasintyyppivirtausten mukana kulkevia. Ajatus ja kirjoitus toimii aina paremmin yhteen, kun kirjoitan kynällä, en näppäimistöllä. 

L // Lentokentät. Lähtemisen fiilis on ihana, edessä kutkuttava uusi saa minut malttamattomana kentälle jo tunteja aiemmin kuin oikeastaan edes pitäisi. On kuitenkin ihana kaivautua ylikalliin kahvin kanssa lentokenttäkahvilan nurkkaan lukemaan ja odottamaan omaa lentoa, katsoa lähteviä ihmisiä ja arvailla heidän määränpäitään. Odottaa tulevaa, joka on jo ihan lähellä, muttei silti vielä niskan päällä, fiilistellä sitä, että paras on ihan juuri nenän edessä.

M // Muuttaminen. Jos on muuttanut elämänsä aikana yhdeksän kertaa, joista kahdeksan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ainakin vielä kerran tänä vuonna, voi sitä melkein alkaa sanoa jo harrastukseksi. Kanssa-asujani eivät tosin sitä aivan yhtä paljoa arvosta.

N // Norja Ja Oslo! Ah. Asuin Oslossa vuoden lukion jälkeen, kävin siellä eilen ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Oli ollut liian pitkä tauko, rakkaita asioita pitäisi tehdä useamminkin. Jostain hassusta syystä olen aina tuntenut olevani Norjassa kuin kotonani, se on minulle sellainen paikka, jonne lähtisin asumaan vaikka heti, jos olosuhteet sen sallisivat. Tai kai ne nyt sallisivat, jos sitä ihan tosissaan lähtisin viemään eteenpäin, mutta pidänkin sen sellaisena hieman utopistisena elämäni haaveena, koska välillä niitäkin tarvitsee ilahduttamaan arkea. 


Nyt kohti itäisepää Suomea, ehkä ensi viikolla saan taas vaikka kirjoitella kirjoistakin! 


tiistai 16. toukokuuta 2017

10 OMAN HYLLYN HIMOTUINTA (JA NE VIIME VUODELTA UNOHTUNEET)


Katrilla oli blogissaan vuosi sitten maailman loistavin lukulistauskonsepti: listata 10 kirjaa, joiden lukemista omasta hyllystä eniten odotti ja sitten unohtaa koko lista aivan tyystin ja palata myöhemmin sen pariin ihmettelemään tuliko sieltä sitten mitään luettua. Tein tuon listan itsekin vuosi sitten, tarkemmin sitä voi kurkkailla täältä, mutta listaanpa tähän allekin vielä nuo kirjat ja sen, sainko niitä luettua:

01. Riikka Pelo : Jokapäiväinen elämämme
02. Jussi Valtonen : He eivät tiedä mitä tekevät
05. Vladimir Nabokov : Lolita
06. Elina Hirvonen : Että hän muistaisi saman
07. Rafik Scham : Damaskoksen rakastavaiset
08. Alice Munro : Viha, ystävyys, rakkaus
09. Ulla-Lena Lundberg : Jää
10. Juha Itkonen : Anna minun rakastaa enemmän

Että ihan 2/10 tuli luettua, johan on. Lundberg, Valtonen & Itkonen ovat kyllä sellaisia ikuisia hyllynlämmittäjiä, ettei tosikaan, mutta olisihan tämä tosiaan hieman vahvemmin voinut mennä. Nummen Karkkipäivästäkään en edes ihan hirveästi pitänyt, Ahava sentään oli ihana, Munrolta luin omasta hyllystä muuta, eli voisin sanoa, että luin melkein kolme kymmenestä. Ja Lolita, no, sen olen jo myynyt eteenpäin, koska ei tarpeeksi kaunis painos, täysin normaali syy luopua kirjasta, jonka haluaa lukea. Kauniimpaa odotellessa.

Ja jotta voisimme jatkaa tällä samalla linjalla, ja palata taas vuoden päästä pohtimaan tuliko yhtään hyllynlämmittäjää luettua, ajattelin nyt tähän samaan syssyyn koota uudet 10 odotetuinta! Ja pidän nyt nuo edellisen listan kirjat pois listalta, mutta lupaan tulla kyllä erikseen juhlimaan jos joskus joku noista ikikolmikosta ihan oikeasti lukuvuoroon pääsee. 

10 VUODEN 2017 OMAN HYLLYN HIMOTUINTA

Toni Morrison : Minun kansani, minun rakkaani Kierrätyskeskuslöytö alkuvuodesta, klassikko kirjailijalta, jolta olen halunnut lukea lisää jo siitä saakka kun viime vuonna luin uusimman ilmestyneen Luoja lasta auttakoon -romaanin. Jos luen niin ikää hyllyäni lämmittävän Morrisonin Rakkauden, lasken sen tähän samaan kohtaan haha.

Anni Kytömäki : Kultarina Paksu pokkari odottaa pitkää lomaa, lentomatkoja ja syventymistä, tai sitten ihan vain mökkilaituria ja kevyttä kesälomareppua. Kirjablogisfäärissä hurjasti kehuttu kirja on kiinnostanut jo pitkään, onhan tämä vuoden takaiselle kesälomalle jo alunperin ostettu.

Ernest Hemingway : Kenelle kellot soivat Tai Ja aurinko nousee. Kumpi vain, niin lasken tämän kohdan täytetyksi. Nappasin kirjat keväällä lapsuudenkodin kirjahyllystä, niiden selkämykset näyttävät kotoisilta kun niitä on pian 30 vuotta elämässään katsellut. Jospa olisi pian jo aika kurkistaa niiden kansien sisäänkin.

Garth Greenwell : Kaikki mikä sinulle kuuluu Blogin kautta arvostelukappaleena saatu teos, joka kiinnostaa, mutta voi niin kovin pinnallista kyllä, ei meinaa viehättää visuaalisella olemuksellaan. Ehkä nappaan kansipaperit pois ja annan mahdollisuuden silti.

Johanna Sinisalo : Ennen päivänlaskua ei voi Tämä oli jo viittä vaille kirppispinossa, kunnes pelastin sen sieltä takaisin kuunneltuani äänikirjana Enkelten veren. Kuuluu siis sarjaan valtonenlundbergitkonen. Harmillisen vahvasti.

Heidi Köngäs : Hertta Pidin ihan Köngäksen Dora, Dorasta, joten kun kerran tämän kirjan olen itsellenikin kierrätyskeskukselta hankkinut, olisi ihan mukava se myös lukea. Aihekin kiinnostaa, ja tämän varmaan saisi mukaan Helmet-haasteeseenkin, joten listalle mukaan vain!

Tove Jansson : Nukkekaappi Tovea olen lukenut nyt hieman säästellen, mutta tämän kokoelman voisin jo piankin lukea. Ostin sen naapurustoni antikvariaatista, joka oli postimerkin kokoinen, enkä kehdannut olla ostamatta mitään, vaikka tämä maksoi noin kymmenen kertaa enemmän mitä vastaavat yleensä kirpuilla/kierrätyskeskuksilla maksaa. No, ehkä se oli vaikka vähän harvinainen ja olenpa tukenut pienyrittäjää ja sen sellaista, mielellään minä näitä Janssoneita kuitenkin itsellenikin kerään. Ja toivottavasti myös luen, pian.

Andreas Tjernshaugen : Tiaisten salainen elämä Miksi kaikki luontotietokirjat ovat nykyään xx:n salaisia elämiä? Tiaisten, eläinten, lintujen, puiden? Miksi eräälle eläinlajille, homo sapiensille, tulee niin yllätyksenä, ettei se olekaan planeetan ainoa tiedollinen olento, joka tuntee ja toimii yksilönä ja persoonana, ja on yhtälailla vaistojen varassa toimiva tai toimimatta oleva kuin muutkin lajit? No, niin tai näin, en kestä että tämä ihana kirja minulla on edelleen koskemattomana hyllyssä. Pikkulinnut kun ovat ehkä eniten mukavuusaluettani mitä olla voi.

John Irving : Oman elämänsä sankarit Taisin joskus listata Irvingin kirjailijaksi, joka ei kiinnosta, mutta jos tämä olisi vaikka mukavuusalueelta poistumista ja sitä tutustumista niihinkin, joiden ei ajattele kiinnostavan. Ovathan samanmoiset ennenkin yllättäneet ja hurjan kovasti!

♥ okei laitan tähän nyt sitten kuitenkin tän: Jussi Valtonen : He eivät tiedä mitä tekevät. Ihan vain että pääsen vuoden päästäkin selittelemään, miksei tälläkään kertaa. Tai sitten yllätän kaikki ja luen tämän! Sehän olisikin jo jotain. Johan se kohta täyttää hyllyssämme kolme vuotta. Pienet sille.

Mitä te haluaisitte omasta hyllystä lukea? Tai mistä näistä minun pitäisi ihan ehdottomasti aloittaa?


lauantai 6. toukokuuta 2017

NOVELLIHAASTE, KAIKKI MITÄ LUIN JA RAKASTIN

Reader, why did I marry him -blogin Ompun emännöimä novellihaaste tulee päätökseensä huomenna, ja on aika kirjailla itsekin yhteenvetona ylös marraskuun ja toukokuun välisenä aikana luetut novellit. Asetin ensin tavoitteeni neljäänkymmeneen, sitten suoraan sataan, sillä kokoelmien lukeminen kävi koko ajan vain helpommaksi. Ja vaikka usein mutisenkin, etteivät haasteet ole minua varten, sillä ne pahimmillaan tuovat mukanaan pienimuotoista lukustressiä ja pakko lukea -ajatuksia, tämän kanssa onneksi ihan vain sai lukea.


Haaste käynnistui Munrolla, koska minulle hyvin pitkään laadukkaat novellit olivat yhtä kuin Alice Munro. Ovat ne sitä toki edelleenkin, mutta onneksi myös hyvin paljon muuta. Munro on laadukkaan tasaista, ja vaikkei hän ehkä vieläkään ole henkilökohtaisella tasolla noussut minulle mitenkään supersuosikiksi, eivät hänen kokoelmansa koskaan petä.  8 novellia.


Novellihaaste oli myös mitä mainioin syy tarttua viimein vuosia hyllyä lämmittäneeseen Xiangjianin kokoelmaan, ja se todella kannatti. Vaikka mitä muuta laadukasta ja ihanaa tämänkin jälkeen vielä haasteeseen luin, pysyy tämä ehdottomana novellikokoelmasuosikkina, ehkä jopa kautta aikojen. Koskettavia, samaistuttavia ja silti niin maagisen erilaisesta maailmasta kertovia pieniä tarinoita, tätä rakastin. Ja siis rakastan edelleen. Suosittelen kenelle tahansa. 16 novellia.


Saundersin esikoinen järkytti, vavisutti ja oli tulla painajaisiin mukaan, ja silti veti jalat mennessään niin, ettei ihan toista samanlaista kokoelmaa varmaan hetkeen vastaan tule. Viimeinen novelli oli kaiken muun jälkeen hieman pettymys, mikä laski fiilistä koko kokoelmasta, mutta vahva ja voimakas lukukokemus on kyllä edelleen voimakkaasti mielessä, vaikka tämän viime vuoden puolella luinkin. 7 novellia.


Kuuntelija oli kaunista, herkkää ja varmaa Janssonia, ja vaikkei tämä ihan niin voimakas lukuelämys ollut minulle kuten aiemmat Janssonin aikuiskirjat, jäi mieleen muutama vahva ja kaunis novelli tästäkin. Jansson kirjoittaa visuaalisesti ja älykkäästi, ja tämän kokoelman novellit ansaitsevat vielä tulla uudelleenluetuiksi, jotta niistä saisi vielä himpun verran enemmän itselleenkin irti. 18 novellia.


Piippuhylly oli tuttua Kettua, rujoa, raivokasta ja rouheaa. Kokoelma toimi, toi luokse tuttuja hahmoja ja uusia kokemuksia, ja sai minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että Kettu on tosiaan yksi   elämäni nykykirjailijoista. Hienoa tekstiä, jonka ymmärrän täysin jakavan mielipiteitä. 10 novellia.


Ainoa uusintalukuun tullut kokoelma, sellainen, jonka ensimmäisestä lukukerrasta oli jo niin monta vuotta, että tuntui kuin olisin lukenut tämän kokoelman ensimmäistä kertaa. Voimakkaita ja Adichien tyylille uskollisia tarinoita, mukaansatempaavia ja uusia maailmoja avaavia. Toimii myös novellikammoisemmillekin. 12 novellia.


Saundersin tyyli on hieman rauhoittunut sitten esikoiskokoelman, mutta seesteinen ja selväjärkinen se ei edelleenkään ole. Joulukuun kymmenes nousi kokonaisuutena todella korkealle, ja se oli lukukokemuksena ehdottomasti huikea. Ehkä tästä olisi ollut helpompi aloittaa kuin Sotapuistosta, mutta lukukokemukset toimivat ehdottomasti näinkin päin. 10 novellia




Gappahin Tanssimestarin luin, ja pidin siitä hurjasti enemmän kuin vastaluetusta kyseisen kirjailijan romaanista. Hieman se vaati oman asenteen kohdalleen laittamista, tunnelmaan tietoista virittäytymistä, mutta lopulta pienet osat loksahtelivat niin sujuvasti paikalleen, että tästäkin tuli neljän sydämen kirja. Hieno kokoelma, suosittelen tätäkin kulttuurisukellusta. 13 novellia.

Yhteensä luettuna siis 95 novellia. 

Yhteenvetona sanoisin, että olipa ihana haaste. Olen vierastanut novelleja liian pitkään ja liian ponnekkaasti, ja vaikka toki jo ennen tätä haastetta aloin niille hieman lämmetä, sain tämän myötä paljon uusia lemppareita, lukuideoita ja inspiraatiota myös tulevaa varten. Loppujen lopuksi kun luin hieman varman päälle, jo valmiita lemppareita ja kehuttuja kokoelmia, ehkä jatkossa uskaltaudun myös novellien parissa hieman kokeellisimmille vesille. Onneksi oli tämä haaste ja sen muissa blogeissa pyörivät loputtomat lukuideat, minusta kun tuntuu, että novellit ovat tulleet luokseni jäädäkseen.

perjantai 14. lokakuuta 2016

16 x 3 ASIAA MINUSTA KUN KIRJOISTA EI IRTOA

Blogihaasteet, mikä maailmanpelastus hetkinä, jolloin lukemiselle ei tunnu olevan ihan niin paljon aikaa kuin toivoisi, mutta silti haluaisi pitää bloginsa suurin piirtein hengissä. Bongasin tämän Emmiltäni, ja haastoin omavaltaisesti itse itseni. Se näissä haasteissa ehkä onkin kaikkein parasta, tehdä jos siltä tuntuu.

3 asiaa, joista pidän yksinolemisesta,  pikkulinnuista, varpaiden upottamisesta valtamerten rantahiekkaan, mieluiten lämpimässä ilmassa parhaan mahdollisen matkaseuran ympäröimänä.

3 asiaa, joista en pidä kertakäyttökulttuurista mitä tulee sitten ihmissuhteisiin, kuluttamiseen tai tykkäämisen kohteisiin, kylmistä varpaista, imuroinnin äänestä. Tai oikeastaan mistään kovistä äänistä, saan päänsäryn, jos toinen tiskaa, tyhjentää tiskikonetta, valuttaa vettä liian kovalla. Ai mikä ääniyliherkkyys? Ja samalla silti pystyn töissä kirjoittamaan täysin keskittyneitä pedagogisia selvityksiä 14 lapsen leikkiessä ympärilläni kuka mitäkin. Pientä valikoivuutta ilmassa, hah.


3 asiaa, joita tein viikonloppuna siivosin uuden asunnon uunaalleen pimeässä, koska oltiin unohdettu sellainen pikkuasia kuin sähkösopimus, piipahdin ystävän synttäripitsakekkereillä, söin ensimmäistä kertaa nepalilaisessa jotain muuta kuin palak paneerin, ja jäin vähän kaipaamaan ikuisuuslemppariani. Onneksi oli sentään mangolassi kyljessä. 


3 asiaa, jotka osaan opettaa toiselle uusia taitoja, improvisoida hetkessä silloinkin kun etukäteissuunnittelulle ei jäänyt ihan tarpeeksi aikaa, käyttää maalaisjärkeä.

3 asiaa, joita en osaa vislata sormet suussa, muodostaa yhtä harkittuja ja järkeviä lauseita ja keskusteluita puhuen mitä kirjoittaen ehkä osaan, montaakaan jooga-asanaa, jotka haluaisin, koska minulla ei riitä pitkäjänteisyyttä harjoitella. Jos en osaa heti täydellisesti, en näe tarpeelliseksi jatkaa edes yrittämistä, ah miten kehittävää ja ihanaa. Eli ehkä tähän viimeinen vastaus voisikin olla harjoitella ja treenata asioita pitkäjänteisesti. Se olisi varmaan totuudenmukaisempi. 


3 asiaa, jotka haluaisin osata olla vahvemmin pienen puolella jo nimenomaisessa hetkessä enkä tunti sen jälkeen kun vasta saan kerättyä itseni tilanteen hämmentävyydestä, rentoutua paremmin ihan vain arjessa ja kotona enkä aina vain reissussa tai mökillä, seistä sanojeni ja päätösteni takana niiden tekemisenkin jälkeen, enkä vatvoa ja jossitella ikuisuuksia jälkikäteen.

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä pakata tämä asunto pahvilaatikoihin ja kuljettaa 300 metrin päähän uudelle asunnolle, varata kirpputoripöytä ja kerätä kasaan asiat, jotka siellä haluaisin myydä, leikata Elvin kynnet ja harottavat tassukarvat.

3 asiaa, joista stressaan työt, se etten tehnyt tarpeeksi tai tein liikaa. Tulevaisuus, vaikka ei pitäisi, muuttomuuttomuutto kun se seilaa puolitiessä koko ajan mielessä enkä pääse asettumaan kunnolla aloilleni, ennen kuin konkreettisesti ollaan kaikkine tavaroinemme jo viimein siellä uudella asunnolla.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan matkustelu ja reissut kaikkein parhaiten, maisemanvaihdos ylipäätään. Pitkät, vetelät viikot kesämökillä vuodenajasta riippuen, yksinolo. 

3 asiaa, joista puhun usein työt, joko nimenomaisina tai varhaiskasvatuksen laatukysymyksinä ylipäätään, maailmantuska ja asiat, jotka ärsyttää, vaikka niillekin varmaan voisi tehdä jotain muuta kuin vatvoa, meinasin myös sanoa kirjat, mutta tuntuu, etten niistä oikeastaan puhu juuri kenenkään kanssa, kirjoitan vain tänne. No muut ihmiset, ehkä vähän liikaakin. 



3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle mustat pillifarkut ylisuurten yläosien kanssa, pitkät neuletakit, mustavalkoraidalliset asiat.

3 asiaa, joita en pue päälleni kireät yläosat yhdistettynä kireään alaosaan, korolliset kengät, liian pienet vaatteet. Oi aikoja, on nämä kaikki ollut joskus päällä, pahimmillaan yhtäaikaakin. Onneksi on oma tyyli, jonka kanssa on nykyään aika hyvä olla.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia uusia vaatteita, koska omistan ehkä kuusi käyttökelpoista vaateyhdistelmää ja se alkaa käydä jo hieman vähäksi, etenkin kun monet vanhat lempparit on niin kuluneita, että niitä kehtaa käyttää juuri ja juuri kotona. Oman domainin, mutten tiedä/jaksa ajatella miten sen saisi toimimaan bloggerin kanssa enkä yhtään jaksa muuttaa nyt wordpressiin kun kerran olen taas tänne asettunut. Lentoliput sinne valtamerten rannoille, joiden hiekkaan niitä varpaita voisi upotella.

3 asiaa, joista unelmoin ikiomasta asunnosta, vaikken samalla olekaan kiinnostunut moista omistamaan, mutta kun saisi laittaa juuri eikä melkein oman näköiseksi. Työstä, joka olisi sosiaalisesti hieman vähemmän kuormittava (vaikka ei minua lapset kuormita vaan ihan muut kuviot ja sopat), maailmanympärysmatkasta.

3 asiaa, joita pelkään syvää vetta, paikalleen jumiutumista, sitä, että kadotan itseni tai puhelimeni.

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa hetkiä ystävien seurassa, oli kädessä sitten teekuppi tai viinilasi, kotiutumista ja tämän illan eurojackpotin päävoiton suuntautumista omalle tililleni.

lauantai 13. elokuuta 2016

LIEBSTER AWARD X 2

Sain jo hyvä tovi sitten tämän blogeissa kiertävän Liebster Award -tunnustuksen sekä Elmchildeltä että Katrilta, ja koska parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ajattelin näihin kysymyksiin viimein vastata. Olen huono haasteihminen, en kertaa sääntöjä, keksi uusia kysymyksiä saati haasta muita (vaikka hauska näitä aina on tehdäkin!), mutta jos joku haluaa, saa toki tämän tällaisenaankin täältä itselleen kopioida. Ja kuvituksena parin vuoden takaisia kuvia vanhasta blogistani, harvinaisen samoin kaikki elämässä nyt kuin elo-syyskuussa kaksituhattaneljätoistakin. Paitsi asunto. Minulla on ikävä meidän vanhaa asuntoa.


1. Mikä on ensimmäinen uni, jonka muistat nähneesi? En todella tiedä onko tämä mahdollista, koska olen ollut päiväkodissa kaksi ja puolivuotiaana. Mutta no, sinne tuli TV-kuvaajat tekemään juttua Suomen pienimmästä päiväkodista, ja kun meille kerrottiin, että päästään televisioon, muistan nähneeni unta (vai luulleeni oikeasti?) itsestäni kiipeämässä konkreettisesti television sisälle esiintymään. Tämä on ollut hyvin vahva muisto aina, toisaalta olen saattanut nähdä kyseisen unen vaikka kymmenvuotiaanakin, mistä sitä nyt varmaksi tietää, mutta sen muistan kyllä edelleen ja vahvasti, tunnelmineen kaikkineen. Muistan noilta päiväkotiajoilta muutakin, se on välillä ihan hyvä heräte itsellenikin töissä lasten kanssa. Sillä on väliä mitä ja miten sanoo, vaikkei pienten kanssa aina uskoisi.

2. Missä satu-/fantasiamaailmassa asuisit mieluiten? (Keski-Maa, Muumilaakso, Westeros, mitä näitä nyt on) Enköhän minä Muumilaaksossa asuisi, Mamman seurana Muumitalossa hilloja keitellen.

3. Mikä on unelma-ammattisi? Aiotko saavuttaa sen (tai oletko saavuttanut jo), vai saako se jäädäkin unelmaksi? Realistisesti ajatellen todennäköisesti olen jo alalla, ja nytpä pääsin yliopistolle vielä lukemaan aiheesta lisääkin. Olen siis (varhais-)kasvatustieteiden kandi, ja nyt neljättä vuotta eskariopettajana, jatkossa ehkä jotain lisää erityispedagogiigan parissa.

4. Mikä on mielestäsi kaikkein inhottavin väri? Ruskea.

5. Milloin opit lukemaan? Koulussa, ekaluokalla todennäköisesti. En ollut kovin motivoinut opettelemaan tuota uutta taitoa, ehkäpä juurikin siksi, etten oppinut ensimmäisellä yrityksellä. Hauskaa, että samat toimintamallit seuravaat omassa elämässä vielä 22 vuotta myöhemminkin.




6. Minne suunnittelet matkaavasi seuraavaksi? Jos et ole tehnyt matkasuunnitelmia, niin missä kävit viimeksi? Harvinaista kyllä, tällä hetkellä ei juuri suunnitelmia ole, tosin se johtuu paljon siitä, että on ylipäätään epävarmaa millä paikkakunnalla asun milloinkin. Viimeksi oltiin heinäkuussa reilu viikko New Yorkissa, sitä ennen huhtikuussa Barcelonassa ja pääsiäinen Kööpenhaminassa. Jonnekin Aasiaan kovasti tekisi taas joulun aikaan mieli lähteä.

7. Mikä musiikkikappaleen nimi kuvaa elämääsi tiivistettynä niin hyvin, että se voisi olla elämänkertasi otsikko? SMG:n Onnellinen nainen

8. Mikä on pitkäaikaisin harrastuksesi? No varmaan tämä bloggaaminen muodossa tai toisessa. Aloitin ensimmäisen kahdeksan vuotta sitten, ja näiden vuosien aikana olen ollut vain 1,5 vuotta kirjoittamatta minnekään.

9. Kuinka pitkään olet pisimmillään valvonut yhdellä kertaa? Noin 36 tuntia taisi tulla täyteen kymmenisen vuotta sitten kun olin ystäväni luona Lontoossa. Ei vaivauduttu nukkumaan kun mentiin illalla kentälle vastaan toista Lontooseen tullutta ystävää ja oma lentoni takaisin silloiseen kotikaupunkiini Osloon taas lähti seuraavana aamuna. Valvottiin koko yö lentokentällä, Oslossa odotti aamulla työpäivä ja illalla kielikurssi, josta tosin lintsasin ja menin yksille ystäväni kanssa. 19-vuotiaana jaksoi, nyt nukahdan jo 16 tunnin valvomisen jälkeen maailman uupuneimpana.

10. Jos pystyisit muuttumaan joksikin satuhahmoksi tai taruolennoksi, miksi muuttuisit ja mitä tekisit muututtuasi? Voisin olla muumien Piisamirotta, asua sillan alla ja todeta kaiken olevan turhaa. Ja syödä silti ihan vähän kakkua kuitenkin.

11. Mikä on paras syksyyn liittyvä muistosi? Kirpeät syysaamut kun uusi reppu selässä käveltiin kouluun kaverin kanssa samaa matka, aina niinä päivinä kun ei oltu riidoissa ja kävelty peräkkäin. Vihasin ennen syksyjä yli kaiken, sain jonkun kamalan syysmasennuksen ja olin riidoissa kaikkien kanssa, erosin poikaystävistä ja inhosin villapaitoja. Nyt onneksi elämä on hieman tasoittunut, ja syksyt, ainakin marraskuuhun asti ovat yllättävän kivoja ja lempeitä uusia alkuja, monellakin tapaa. (ai mutta ehkä tähän muuten kuuluu sittenkin vastata, että omat häät. Haha, miten unohdinkin!)

+



1. Onko sinut lajiteltu Pottermoressa tupaan, ja jos on, mihin tupaan kuulut? Jos ei, mihin tupaan arvelet kuuluvasi? Rakastan Pottereita, ne jaksaa lukea aina vain uudelleen ja uudelleen. Mutta siihen se sitten jääkin, ne on minulle kirjoja, rakkaita toki, mutta kansien ulkopuolella en hurjasti Potter-juttuja harrasta. Toki erilaiset HP-aiheiset meemit sun muut naurattavat, mutta suurin urotekoni on seurata yhtä Potter-aiheista Instagram-tiliä, ja sekin on välillä liikaa kun muistuttelee fiktiivisten hahmojen syntymäpäivistä ynnä muuta.

2. Jos voisit elää yhden päivän uudelleen, minkä päivän eläisit ja miksi? Ehkäpä se olisi meidän hääpäivämme, voisin seurata sivusta maailman ihanimpia ja lämpimämpiä juhlia. En olisi ikinä etukäteen uskonut, että yhdet pippalot voi olla noin mielettömän onnistuneet ja ikimuistoiset, mutta niihin ehkä olikin hyvä päättää omien juhlien juhliminen. Päätin tuolloin, että nuo saa jäädä viimeisiksi, enää ei ole tulossa juhlia, joiden päätähtenä haluaisin olla. 

3. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi ja mihin genreen se kuuluisi? Ah, varmaan aika kliseisesti se olisi jonkinlainen sukupolvitarina keskellä kauneinta suomalaista maalaismaisemaa. Kuinka kekseliästä!

4. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi? Ylipäätään sanoisin, että nepalilainen, sen lisäksi vegesushi sekä Lähi-Idän keittiö ovat olleet lähiajan lemppareita myös. Juomista ihan ehdottomasti tuore kookoshedelmän mehu (/vesi?).

5. Pelaatko PokémonGo:ta? Jos pelaat, mikä on mielestäsi hienoin Pokémon, jonka olet saanut? Olin jo Pokémonin ensimmäisellä kierroksella hieman liian vanha koko puuhaan, eikä nytkään ole ollut tarvetta aloitella alusta. 

6. Onko sinulla lempinimiä ja kuka niitä käyttää? Ei, en ole koskaan pitänyt suuremmin siitä, että nimeäni väännellään. Ja silti keksin aina kaikille muille lempinimet, niin töissä kuin kotonakin. 



7. Milloin viimeksi koit olevasi onnekas? Koen kyllä aika tasaisesti olevani onnellinen ja onnekas, olen tehnyt ihan onnistuneita valintoja elämässäni. Eniten ehkä hetkinä, jolloin nukun K'n kainalossa pieni koira jaloissani, ehkäpä vielä mökillä. Silloin on kaikkein paras olla.

8. Kirja, jota haluaisit suositella juuri nyt? Minna Rytisalon Lempi teki yllättävänkin suuren vaikutuksen! Sulattelen vielä hetken, että saan siitä postauksen blogiin asti.

9. Mitkä ovat irtokarkkipussisi top 3 karkit? Pätkikset, sienikarkit ja ne kirpeät pienet kiinalaismiehet. 

10. Millainen on unelmiesi talo/asunto? Kuopiossa vanhat puiset rivitalot vuosisadan vaihteesta, 1800-luvun maatilat mökkimme lähellä, korkeahuoneiset kivitaloasunnot Helsingin kantakaupungissa. Ennen kaikkea sellaiset, joilla on historiaa ja tarinaa, jokaisella lattian narahduksella oma menneisyytensä ja ikkunalaudoilla jäljet useiden sukupolvien ajoilta.

11. Kummallisin kysymys, jota sinulta on koskaan kysytty? Ei se kummallisin ole, mutta yläasteella oli jatkuvasti hämmentävää vastata kieltävästi kysymykseen onko minulla isosisko. En tiedä vieläkään kuka oli se, ketä aina siskokseni kuviteltiin, olisi ollut hurjan mielenkiintoista nähdä joku niin samanoloinen, että perheenjäsenekseni luultiin!